Sanoitukset vangitsevat Lennonin eristyneisyyden ja emotionaalisen irtautumisen tunteen, kun hän toistuvasti laulaa rivin "Olen niin väsynyt, minulla ei ole aavistustakaan", välittäen uupumuksen ja suunnan menettämisen tunteen. Hän kuvailee itseään "pelkääväksi ihmisiä" ja "uneksijaksi, joka haaveilee väkivallasta", heijastaen hänen sisäistä myllerrystä ja konfliktia, jota hän tuntee sisällään.
Koko kappaleen ajan Lennon käyttää kuvia ja metaforia ilmaistakseen eristyneisyyttään. Hän vertaa itseään "laivaan ilman purjetta" ja "lintuun ilman laulua", mikä viittaa tarkoituksen puutteeseen ja kyvyttömyyteen löytää tiensä. Hän viittaa myös "muoviseen hymyään", naamioon, jota hän käyttää piilottaakseen todelliset tunteensa maailmalta.
Lennon kaipaa kuorossa jonkun, joka auttaisi häntä pääsemään eroon eristyneisyydestään ja ymmärtämään hänen tuskansa. Hän laulaa:"Haluan päästä eroon, haluan aloittaa alusta", ilmaiseen halunsa uudesta alkusta ja tavan voittaa esteet, jotka erottavat hänet muista.
"Isolationin" yksinkertainen ja toistuva musiikillinen sovitus korostaa kappaleen tunnepainoa ja Lennonin sisäisten kamppailujen syvyyttä. Akustinen kitara ja niukka instrumentointi luovat riisutun ja raa'an tunnelman, jolloin sanoitukset pääsevät keskipisteeseen ja resonoivat kuulijoiden keskuudessa.
Kaiken kaikkiaan "Isolation" toimii koskettavana heijastuksena ihmisen yksinäisyyden ja yhteyden etsimisen kokemuksesta. Lennonin rehellinen ja haavoittuva kuvaus hänen emotionaalisista kamppailuistaan resonoi monien keskuudessa ja on edelleen voimakas ja syvästi henkilökohtainen kappale hänen musiikillisessa perinnössään.