Kappale avautuu mietiskelevänä balladina, johon liittyy nostalgiaa ja jatkuvaa kiintymystä. Kun päähenkilö muistelee entisen rakastajansa kanssa yhteisiä hyviä aikoja, sanoitukset maalaavat eloisia kuvia heidän yhteisistä kokemuksistaan ja eron vaikutuksista molempiin osapuoliin.
Kappaleen toistuva rivi "Kuulen edelleen äänesi aamuauringossa ja näen edelleen kasvosi iltapäiväauringossa" tarkoittaa, että kertoja kantaa entisen kumppaninsa läsnäoloa mukanaan, vaikka aika kuluukin. Kuvasto aamu- ja iltapäiväauringosta viittaa jatkuvaan muistojen, sekä hyvien että tuskallisten, läsnäoloon.
Laulu etenee koskettavaan huipentumaan, kun Daughtry laulaa:"Annan henkeni muistaakseni sen jännityksen, jonka annoit minulle." Tämä linja ilmaisee katkeransuloisen kaipauksen sitä jännitystä ja intohimoa kohtaan, joka merkitsi suhdetta. Seuraava kertosäe kuitenkin esittelee sekoituksen toivoa ja katumusta:"Syyskuussa ei koskaan tuntunut niin kylmältä, mutta tunnen kehosi lämpimänä joka yö, jota pidän." Täällä laulaja löytää lohtua viipyvistä muistoista ja niiden tuomasta lämmöstä, jopa suhteen päättymisen tunteiden kylmyyden keskellä.
Kaiken kaikkiaan "Syyskuu" vangitsee kaipauksen ja muistelemisen olemuksen välittäen kamppailua jatkaakseen merkittävän menetyksen jälkeen pitäen silti kiinni menneisyyden miellyttävistä hetkistä. Kappaleen heijastava sävy ja emotionaalinen syvyys resonoivat kuuntelijoiden keskuudessa, mikä vaikutti sen menestykseen ja suhteettomuuteen.