Rakkauden ja halun maailmassa,
Siellä missä intohimo syttyy,
Siellä seisoi nainen, jolla oli tulisilmät.
(Esikuoro)
Mutta kohtalolla oli julma käänne,
Hänen sydämensä halu meni pieleen,
Miestä ei jätetty hänelle,
Liian raskas taakka kantaakseen.
(Kuoro)
Sinulle ei ole jäänyt miestä,
Mitä aiot tehdä tässä yksinäisessä maailmassa?
Hukkaan mennyt rakkaus on sinun vanavedessäsi,
Sielu hiljaisuudessa, sydän, joka särkyy.
(Jae 2)
Hän haaveili jonkun sylissä olevasta,
Rakkaustarina, jota hän kaipasi, kertomaton.
Mutta kohtalo pelasi ilkikurisen kätensä,
Jättää hänet yksin autioon maahan.
(Silta)
Varjojen läpi hän vaelsi,
Eksynyt vaeltaja, jolla ei ole mitään ostettavaa.
Oliko hänen rakkautensa kaukainen muisto?
Tai toivo, joka olisi ikuisesti.
(Kuoro)
Sinulle ei ole jäänyt miestä,
Mitä aiot tehdä tässä yksinäisessä maailmassa?
Hukkaan mennyt rakkaus on sinun vanavedessäsi,
Sielu hiljaisuudessa, sydän, joka särkyy.
(Jae 3)
Aika kului, hän yritti korjata,
Mutta rakkauden kaipuu ei lopu.
Oliko hänen kohtalonsa yksin,
Rakkaus tuntematon, ikuisesti tuntematon?
(Kuoro)
Sinulle ei ole jäänyt miestä,
Mitä aiot tehdä tässä yksinäisessä maailmassa?
Hukkaan mennyt rakkaus on sinun vanavedessäsi,
Sielu hiljaisuudessa, sydän, joka särkyy.