Värien ja unelmien maailmassa, joka pyöri,
Olimme sinä ja minä avatussa tarinassa.
Kuten aurinko ja kuu, löysimme tiemme,
Kaksi sydäntä kietoutunut, tulkoon mikä tahansa.
(Kuoro)
Kun olit sinä ja minä,
Voi niitä hetkiä, joita jaoimme niin iloisesti.
Ylä- ja alamäessä seisoimme yhtenä,
Niin vahva side, auringon alla.
(Jae 2)
Kävelimme käsi kädessä vihreiden niittyjen halki,
Kuiskaa mitään makeaa, naurumme innokasta.
Jokainen auringonnousu toi uutta toivoa ja valoa,
Sinun läsnäolosi, opastähteni, niin kirkas.
(Esikuoro)
Aika pysähtyi syleilyssäsi,
Rakkauden kankaan maalaus ajan ja tilan ulkopuolella.
Päivän myötä sydämemme rakastui,
Rakkaustarina, joka ihmettelee ikuisesti.
(Jae 3)
Kohtasimme haasteita, kohtalon tuulia
Mutta yhdessä löysimme voiman navigoida.
Myrskyjen ja aaltojen läpi uhmasimme merta,
Rakkautemme on kompassi, joka vapauttaa meidät.
(Kuoro)
Kun olit sinä ja minä,
Voi niitä hetkiä, joita jaoimme niin iloisesti.
Ylä- ja alamäessä seisoimme yhtenä,
Niin vahva side, auringon alla.
(Silta)
Mutta elämän matka otti arvaamattoman käänteen,
Erottaa meidät, jättää sydämet kaipaamaan.
Vaikka polut voivat muuttua ja etäisyys kasvaa,
Muistot jäävät, ikuinen hehku.
(Jae 4)
Rakkautemme melodian kaiussa,
Löydämme lohtua, vaikka emme ole enää fyysisesti vapaita.
Hymysi viipyy edelleen mielessäni,
Muistutus rakkaudesta, joka ei koskaan todella kuole.
(Kuoro)
Kun olit sinä ja minä,
Voi niitä hetkiä, joita jaoimme niin iloisesti.
Ylä- ja alamäessä seisoimme yhtenä,
Niin vahva side, auringon alla.
(ulko)
Ja kun kuljen elämän mutkaisella tiellä,
Aion vaalia muistojamme, tarinamme kertomaton.
Sillä kun olit sinä ja minä,
Todellinen rakkauden olemus on ikuisesti.