Tässä on asiaankuuluva osa sanoituksista:
> Oi, anna auringon paistaa kasvoilleni, tähdet täyttämään unelmani
> Olen matkustava sekä ajassa että tilassa, ollakseni siellä, missä olen ollut
> Istua lempeän rodun vanhinten kanssa tämä maailma on harvoin nähnyt
> He puhuvat päivistä, joina he istuvat ja odottavat, ja kaikki paljastetaan
> Puhutaan siitä, jolla on pölyiset jalat, näkevän miehen visiolla
> Kerron nyt
> Voi, kerronpa nyt
> Erämaassa voit muistaa nimesi
> Koska ei ole ketään, joka ei aiheuttaisi sinulle kipua
> Voi, kerronpa nyt
> Erämaassa löydät nimesi
> Koska ei ole ketään, joka kertoisi sinulle samaa
Laulu kertoo matkailijasta, joka löytää itsensä autiomaasta ja pohtii elämäänsä ja matkaansa. Aavikko toimii metaforana itsensä löytämisen ja itsetutkiskelun paikalle, jossa yksilö voi yhdistyä todelliseen olemukseensa ja löytää autenttisen identiteettinsä.