Laulu alkaa sanoilla "Katso tähtiä, katso kuinka ne loistavat sinulle / ja kaikki mitä teet", viittaa ihmeen tunteeseen ja arvostukseen elämän kauneutta kohtaan. Tunnelma kuitenkin vaihtuu nopeasti melankoliaan, kun laulaja pohtii ajan kulumista:"Kello tikittää, se tikittää pois / Ja aurinko laskee, ja yö tulee."
Kertosäe ilmaisee kaipausta menneisyyteen ja halua pitää kiinni rakastetuista hetkistä:"Tuntuu kuin olisin tulessa, kaikki on tulessa / Haluan nousta, haluan pois, haluan kotiin / Missä se onkaan." Laulaja kaipaa paeta ajan armotonta marssia eteenpäin ja palata yksinkertaisempaan, onnelliseen aikaan.
Toinen säe tutkii elämän tarkoituksen etsimisen teemaa:"Etsin jotain, mitä en löydä / ja pidän kiinni kaikesta, mitä voin / päästäkseni vuoren huipulle, saavuta vuori / Ja minusta tuntuu kuin olisin hukkumassa mereen." Laulaja tuntee olevansa eksyksissä ja ajelehtimassa, ja hän kaipaa epätoivoisesti jotakin, josta pitää kiinni maailmassa, joka näyttää ylivoimaiselta ja epävarmalta.
Silta tarjoaa toivon pilkahdus, laulaja ilmaisee halunsa olla yhteydessä muihin ja löytää lohtua heidän läsnäolostaan:"Haluan sinut tänne, haluan sinut lähelle / Haluan nyt kietoa käteni ympärillesi." Tämä viittaa inhimillisen yhteyden kaipaukseen ja tuen ja kumppanuuden tarpeeseen elämän haasteiden edessä.
Kappale päättyy toistuvaan refrainiin "Katsokaa tähtiä, katso kuinka ne loistavat sinulle", toistaen aloitusrivit, mutta uudella tavalla hyväksynnän ja ymmärryksen tunteella. Laulaja näyttää sopeutuneen ajan kulumiseen ja elämän ohimenemiseen, löytäen lohtua yötaivaan kauneudesta ja tähtien jatkuvasta läsnäolosta.
Kaiken kaikkiaan "Clocks" on koskettava ja pohdiskeleva laulu universaaleista inhimillisistä kokemuksista menetyksestä, kaipauksesta ja elämän tarkoituksen etsimisestä. Se vangitsee olemassaolon katkeran suloisuuden, tunnustaa ajan kulumisen aiheuttaman tuskan ja katumuksen samalla kun juhlii elämän matkan kauneutta ja ihmettä.