Nuorena myrskyisenä yönä
Isäni otti purjeeni ja pisti
Hän sanoi, että tarvitsen niitä, kun olen vanha
Äänellä, joka oli pehmeä ja rohkea
(Kuoro)
Feilim, Feilim, meret ovat rohkeita
Eikä veneesi ole kullasta
Mutta se kuljettaa sinut kotiin niin kylmällä tuulella
Feilim, Feilim, oi minne menet?
(Jae 2)
Sydämellä, joka oli täynnä unelmia
Lähdin merelle loisteeni kanssa
En pelännyt aaltoja tai myrskyä
Sillä isäni ääni ei koskaan petä
(Kuoro)
Feilim, Feilim, meret ovat rohkeita
Eikä veneesi ole kullasta
Mutta se kuljettaa sinut kotiin niin kylmällä tuulella
Feilim, Feilim, minne menet?
(Jae 3)
Voi mutta myrskyt puhalsivat ja meret olivat korkealla
Ja mietin, kuolisinko
Mutta isäni vene pysyi vahvana
Ja toi minut kotiin minne kuulun
(Kuoro)
Feilim, Feilim, meret ovat rohkeita
Eikä veneesi ole kullasta
Mutta se kuljettaa sinut kotiin niin kylmällä tuulella
Feilim, Feilim, minne menet?
(ulko)
Joten Feilim, Feilim meret ovat rohkeita
Mutta tulen aina muistamaan sielusi
Ja rakkaus, joka sinulla oli minua kohtaan
Ja sinun veneesi, se vapautti henkeni