Tätä ikonista sooloa Hendrixin Monterrey Pop Festivalin esityksestä mainitaan usein kaikkien aikojen parhaimpana kitarasoolona. Se esittelee hänen tunnusomaisen yhdistelmänsä virtuoosia, tunteita ja innovaatioita.
2. Eric Clapton - "Layla" (1970)
Claptonin tunnepitoista sooloa Derek and the Dominosin "Layla" pidetään yhtenä kauneimmista ja sielullisimmista kitarasooloista koskaan. Hänen intohimoinen soittonsa täydentää täydellisesti kappaleen sanoituksia.
3. Jimmy Page - "Stairway to Heaven" (1971)
Pagen soolo Led Zeppelinin "Stairway to Heaven" -elokuvassa on mestarikurssi dynamiikasta ja rakentamisesta. Se alkaa hitaasti ja kehittyy voimakkaaseen huipentumaan, heijastaen kappaleen eeppistä rakennetta.
4. David Gilmour - "Comfortably Numb" (1979)
Gilmourin soolo Pink Floydin "Comfortably Numb" -kappaleessa on upea esitys tunteesta ja melodiasta. Hänen sustainin ja taivutuksen käyttö luo todella ahdistavan äänimaiseman.
5. Eddie Van Halen - "Eruption" (1978)
Van Halenin "Eruption" mullisti kitaransoiton räjähtävällä nopeudellaan, koputuksillaan ja lyömällä baaritekniikoillaan. Se on edelleen kitaran teknisen suorituskyvyn vertailukohta.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä monista upeista live-kitarasooloista, joita on esitetty historian aikana. Musiikin kauneus on, että se on subjektiivista, joten se, mitä yksi pitää parhaana, ei välttämättä ole sama toiselle. Nämä esitykset erottuvat kuitenkin muista ikimuistoisimmista ja vaikutusvaltaisimmista kitarasooloista, joita on koskaan soitettu livenä.