Sheryl Crow'n äänelle on yleisesti tunnusomaista sen räikeä, sielukas laatu ja erottuva sointi. Hänellä on lämmin ja kuvioitu ääni, joka yhdistää elementtejä rockista, folkista ja bluesista. Crow'n äänellä on taipumus välittää tunteita ja aitoutta, erityisesti hänen hitaammissa, balladityyppisissä kappaleissaan.
Toisaalta Martina McBridellä on voimakas, huiman ääni, joka esittelee hänen huomattavaa kantamaa ja hallintaa. Poikkeuksellisista kantrimusiikin tulkinnoistaan tunnetun McBriden äänessä on terävä, selkeä sävy, jonka ansiosta hän voi tarjota sekä hellästi tunnepitoisia esityksiä että pirteämpiä, energisempiä melodioita. Hänen tunnusomainen vyötyylinsä soveltuu hyvin sekä perinteisiin kantrilauluihin että nykyaikaisempaan crossover-kappaleeseen.
Viime kädessä Sheryl Crow'n ja Martina McBriden äänien suosiminen on henkilökohtaisen maun ja subjektiivisuuden asia. Molemmat laulajat ovat antaneet merkittävän panoksen omiin genreihinsä ja rakentaneet omistautuneen fanikunnan, joka arvostaa heidän laulukykyään.