Yleissääntönä on, että gregoriaanista laulua lauletaan sellaisessa tempossa, joka mahdollistaa sanojen selkeän lausumisen ja joka edistää mietiskelevän rukouksen tunnetta. Tempossa on kuitenkin jonkin verran vaihtelua laulettavan kappaleen mukaan. Esimerkiksi jotkut laulut lauletaan nopeammalla tempolla kulkueessa, kun taas toiset lauletaan hitaammin pohdiskelun tai rukouksen aikana.
Kaiken kaikkiaan gregoriaaninen laulu on pyhän musiikin muoto, jolle on ominaista sen hidas, tasainen tempo. Tämä hidas tempo auttaa luomaan rukouksen ja kunnioituksen tunteen uskonnollisten seremonioiden aikana.