1. Omallinen ilmaisu :Laulaminen on tapa munkeille ilmaista omistautumistaan ja olla yhteydessä jumalalliseen. Rukousten laulaminen antaa heille mahdollisuuden saada sydämensä ja mielensä täysin mukaan palvontaan.
2. Ajatuksen ja tunteen synkronointi :Laulaminen auttaa munkkeja sovittamaan ajatuksensa ja tunteensa yhteen lausumiensa rukousten kanssa. Tämä synkronointi parantaa heidän henkistä keskittymistään ja helpottaa syvempää rukouskokemusta.
3. Pyhä ilmapiiri :Laulavien munkkien äänet luovat kunnioittavan ja mietiskelevän tunnelman luostariin tai rukoustilaan. Tämä suotuisa ympäristö tukee munkkien rukousta ja antaumusta.
4. Liturginen perinne :Monilla uskonnollisilla perinteillä on pitkä historia musiikin ja laulun käyttämisestä rituaaleihinsa ja rukouksiinsa. Munkit noudattavat näitä perinteitä ja välittävät niitä sukupolvelta toiselle.
5. Resonanssi ja värähtelyt :Laulu tuottaa värähtelyjä, joilla voi olla fyysisiä vaikutuksia kehoon ja mieleen, mikä saattaa lisätä munkkien hengellisiä kokemuksia rukouksen aikana.
6. Yhteislainaus :Yhdessä laulaminen vahvistaa munkkien välisiä siteitä, edistää yhtenäisyyden ja toveruuden tunnetta heidän luostariyhteisössään.
7. Kulttuurin säilyttäminen :Uskonnollisten hymnien ja rukousten laulaminen auttaa säilyttämään kulttuuriperinnön ja uskonnollisten opetusten välittämistä ajan mittaan.
8. Katarsinen julkaisu :Munkeille laulaminen voi toimia katarsisena vapautuksena, jolloin he voivat ilmaista tunteita, sekä iloisia että surullisia, hengellisesti kohottavalla tavalla.
9. Transcendenssi :Rukoilevaan laulamiseen osallistuminen voi johtaa transsendenssin hetkiin, jolloin munkit tuntevat syvän yhteyden jumalalliseen ja yksilöiden identiteettinsä ylittävän.
10. Henkinen kuri :Laulamista pidetään usein eräänä hengellisen kurinalaisuuden muotona, joka auttaa munkkeja kehittämään itsehillintää, keskittymistä ja sinnikkyyttä rukouselämässään.