Unet saavat valtaansa jumalallisessa valtakunnassa.
Hiljaa nyt, lapseni, anna henkesi levätä,
Rakkaudessa kätkeytyneenä tähän surulliseen pesään.
Kun kuun säteet tanssivat ja varjot haalistuvat,
Laulan sinulle, missä mikään pelko ei valtaa.
Matkaa eteenpäin siivet auki,
Tuntemattomaan maailmaan, rauhalliseen maailmaan.
Läpi rauhallisten niittyjen, joissa henget vaeltavat,
Löydät lohtua taivaallisesta kupolista.
Perhoset lepattavat niin kirkkaissa väreissä,
Ohjaa polkusi ikuisessa lennossa.
Kuin enkelien kuiskauksia, pehmeitä ja rauhallisia,
Kehtolauluni leijuu läpi tämän synkän kohtauksen.
Nuku nyt, kultaseni, rakkauden syleilyssä,
Kuten tähtien valo kutoo taivaallista armoaan.
Aika pysähtyy, kun hetket sekoittuvat,
Muistoissa kaiverrettu loppuun asti.
Vaikka kyyneleet voivat valua, kuin sade yöllä,
Pidän sinua lähellä, rakkauden ikuisessa valossa.
Tässä kummittelevassa kehtolaulussa vapautan sinut vapaaksi,
Nousta kuolevaisuuden rajojen yli.
Mene nyt, lapseni, autuuden valtakuntaan,
Missä henkesi tanssii, ikuisessa suudelmassa.