Tunteet ja mieliala: Musiikki voi herättää ihmisissä erilaisia tunteita ja tunnelmia. Jotkut ihmiset voivat esimerkiksi mieluummin nauttia iloisesta ja pirteästä musiikista ollessaan onnellisia, kun taas toiset voivat mieluummin rauhoittavaa ja rauhoittavaa musiikkia, kun he tuntevat olonsa stressaantuneeksi tai rentoutuneeksi.
Tuttuus: Ihmiset suosivat usein tuntemaansa musiikkia, kuten musiikkia, jota he ovat varttuneet kuuntelemassa, tai musiikkia, joka on suosittu heidän sosiaalisissa piireissään.
Sosiaalinen vaikutus: Ihmisten musiikillisiin mieltymyksiin voivat vaikuttaa myös heidän ystävänsä, perheensä ja ikätoverinsa. Esimerkiksi henkilö, joka on alttiina monenlaiselle musiikille sosiaalisen verkostonsa kautta, voi kehittää monipuolisemman musiikkimaun.
Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät: Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät, kuten maantieteellinen sijainti, etninen tausta ja historiallinen konteksti, voivat myös vaikuttaa henkilön musiikillisiin mieltymyksiin. Esimerkiksi ihmisillä, jotka kasvavat eri puolilla maailmaa, voi olla erilaisia perinteisiä musiikkityylejä ja genrejä, joista he pitävät.
Kognitiiviset tekijät: Jotkut ihmiset voivat pitää parempana tietyntyyppistä musiikkia kognitiivisten tekijöiden, kuten musiikin monimutkaisuuden tai sen rytmimallien, perusteella.
Assosiatiivinen oppiminen: Ihmiset voivat yhdistää tietyntyyppistä musiikkia tiettyihin tapahtumiin, ihmisiin tai paikkoihin, mikä voi johtaa siihen, että he pitävät tällaisista musiikista.
On tärkeää huomata, että musiikilliset mieltymykset eivät ole staattisia, ja ne voivat muuttua ajan myötä uusien kokemusten, henkilökohtaisten olosuhteiden muutosten ja erityyppiselle musiikille altistumisesta johtuen.