Sävelkorkeus on äänen korkeus tai matala, ja se määräytyy ääniaallon taajuuden mukaan. Mitä korkeampi taajuus, sitä korkeampi sävelkorkeus. Sävelkorkeus on melodian tärkein ulottuvuus, sillä se on ensisijainen keino luoda liikkeen ja suunnan tunnetta. Melodiat voidaan luokitella kahteen laajaan luokkaan:nousevat melodiat ja laskevia melodioita . Nousevat melodiat siirtyvät matalilta korkeilta, kun taas laskevat melodiat siirtyvät korkealta matalalle.
Kesto
Kesto on aika, jonka ääni kestää. Musiikissa kestoa mitataan lyönneillä. Syke on säännöllinen ajan yksikkö, ja sitä edustaa tyypillisesti kvartaali. Nuotin kesto voidaan ilmaista sen lyöntien lukumäärällä. Esimerkiksi neljäsosa nuotti kestää yhden lyöntiä, puolikas nuotti kestää kaksi lyöntiä ja kokonainen nuotti kestää neljä lyöntiä.
äänenvoimakkuus
Voimakkuus on äänen voimakkuus, ja sen määrää ääniaallon amplitudi. Mitä suurempi amplitudi, sitä kovempi ääni. Voimakkuutta voidaan käyttää luomaan draaman ja jännityksen tunnetta melodiassa. Esimerkiksi äkillinen äänenvoimakkuuden lisääntyminen voi aiheuttaa yllätyksen tunteen, kun taas asteittainen äänenvoimakkuuden väheneminen voi aiheuttaa jännityksen tunteen.
Sävy
Sävy on äänen laatu, joka erottaa sen muista äänistä. Sävy määräytyy soundissa esiintyvien ylisävyjen mukaan. Ylisävelet ovat korkeampia ääniä, jotka syntyvät, kun ääniaalto heijastuu ympäristössä olevista esineistä. Sävyä voidaan käyttää tunnelman ja tunnelman luomiseen melodiaan. Esimerkiksi kirkas, korkea sointi voi luoda ilon tunteen, kun taas tumma, matala sointi voi luoda surun tunteen.
Artikulaatio
Artikulaatio on tapa, jolla nuotti toistetaan. Artikulaatiolla voidaan luoda rytmi- ja fraseeraustuntumaa melodiaan. Artikulaatiota on monia erilaisia, mukaan lukien legato (sileä ja yhdistetty), staccato (lyhyt ja irrallinen) ja marcato (aksentoitu). Artikulaatiolla voidaan luoda erilaisia tehosteita yksinkertaisesta melodiasta monimutkaiseen ja monimutkaiseen jaksoon.