2. Riimi ja rytmi: Sekä räppi että runous korostavat sävellyksessään riimiä, metriä ja rytmiä. Riimit ovat keskeisiä rap-musiikissa, ja ne lisäävät musikaalisuutta ja auttavat luomaan mieleenpainuvia linjoja ja säkeitä. Samoin runoilijat käyttävät riimiä, rytmiä ja mittaria parantaakseen sanojensa musikaalisuutta ja vaikutusta.
3. Tarinankerronta: Räppimusiikkia ja runoutta käytetään usein tarinankerrontavälineinä. Räpparit luovat sanoituksia, jotka kertovat tarinoita heidän elämästään, kokemuksistaan, haasteistaan ja toiveistaan. Runoilijat hyödyntävät myös henkilökohtaisia kokemuksia, historiallisia kertomuksia ja fiktiivisiä tarinoita luodakseen säkeen, joka houkuttelee yleisöä ja maalaa elävän kuvan.
4. Esitys ja suullinen perinne: Rap-musiikkia esitetään pääasiassa livenä, ja tämä suullinen perinne muistuttaa runouden esittämistä. Molemmat taidemuodot ovat vahvasti riippuvaisia esittäjän taidosta ja läsnäolosta, olipa kyseessä sitten räppäri, joka vangitsee yleisön kulkunsa ja välityksellään, tai runoilija, joka lumoaa kuulijoita lausumalla ja tulkinnallaan säkeensä.
5. Kulttuurinen merkitys ja sosiaalinen vaikutus: Räppimusiikilla ja runoudella on vahvat juuret omissa kulttuurikonteksteissaan. Hip-hop-kulttuuri ja rap-musiikki ovat vaikuttaneet kaupunkiyhteisöjen muotoutumiseen ja toimineet tehokkaana työkaluna yhteiskunnalliseen kommentointiin ja tietoisuuden lisäämiseen tärkeistä asioista. Samoin runoudella on historiallisesti ollut merkittävä rooli kulttuuriliikkeissä ja sitä on käytetty keinona haastaa yhteiskunnallisia normeja ja edistää yhteiskunnallista muutosta.