Musiikki ja tunteet :Musiikki voi herättää yksilöissä erilaisia tunteita, ja tietyt musiikkikappaleet voivat liittyä tiettyihin tunnekokemuksiin. Esimerkiksi surullinen laulu voi herättää melankolian tai surun tunteen, kun taas kohottava kappale voi herättää iloa tai jännitystä. Nämä assosiaatiot voivat johtaa musiikin käyttöön elokuvien partituurissa, mainoksissa ja muissa yhteyksissä tiettyjen tunnereaktioiden välittämiseksi tai parantamiseksi.
Musiikki- ja kulttuuritapahtumat :Musiikki voi kietoutua tiiviisti kulttuuritapahtumiin, lomiin tai perinteisiin. Esimerkiksi joululaulujen soiminen lomakauden aikana tai kansallislaulun soitto isänmaallisten tapahtumien aikana voivat herättää nostalgiaa, kulttuuri-identiteettiä tai isänmaallisuutta. Nämä yhdistykset edistävät musiikin mielekästä käyttöä kulttuurisissa yhteyksissä.
Musiikki ja tuotemerkit :Markkinoinnin ja mainonnan maailmassa musiikkia voidaan strategisesti käyttää luomaan brändi-identiteettiä ja luomaan assosiaatioita tuotteiden tai palveluiden ja tiettyjen musiikillisten ominaisuuksien tai genrejen välille. Esimerkiksi tiettyjä kappaleita tai melodioita voidaan käyttää jatkuvasti mainoksissa brändin imagon luomiseksi tai sen yhdistämiseksi tiettyyn tunteeseen tai kokemukseen.
Musiikki ja historialliset ajanjaksot :Musiikki voi kiteyttää tietyn ajan tai aikakauden hengen. Esimerkiksi 1960-luvun musiikin kuuntelu saattaa herättää nostalgiaa tai tuoda mieleen kuvia kyseisen vuosikymmenen kulttuurisista ja yhteiskunnallisista piirteistä. Tämä musiikin kyky kuljettaa kuulijoita eri aikakausille lisää sen historiallista ja kulttuurista merkitystä.
Näissä esimerkeissä musiikillinen konnotaatio syntyy musiikin toistuvasta yhdistämisestä tiettyihin musiikin ulkopuolisiin kokemuksiin, tapahtumiin tai konteksteihin. Ajan myötä nämä assosiaatiot juurtuvat ihmisten mieliin, jolloin musiikki voi välittää merkityksiä sen luontaisten ääniominaisuuksien lisäksi ja edistää sen ilmaisuvoimaa ja kulttuurista merkitystä.