Uran edetessä Lavignen musiikki kehittyi sisältämään monipuolisempia vaikutteita. Hänen kolmas albuminsa "The Best Damn Thing" (2007) esitteli siirtymistä kohti valtavirran pop-soundia, joka sisälsi elementtejä power popista ja elektronisesta musiikista. Hänen myöhemmillä albumillaan, mukaan lukien "Goodbye Lullaby" (2011) ja "Avril Lavigne" (2013), sekoitettiin edelleen pop-punk muihin genreihin, kuten pop rockiin ja kantriin.
Kaiken kaikkiaan Avril Lavignen musiikki luokitellaan ensisijaisesti pop-punk- ja vaihtoehtorock-genreihin, mutta se sisältää myös elementtejä popista, punk rockista, post-grungesta ja kantrista, mikä osoittaa hänen monipuolisuuttaan artistina.