1. Haydn, Mozart ja Beethoven :Klassisen aikakauden kolme jättiläistä - Franz Joseph Haydn, Wolfgang Amadeus Mozart ja Ludwig van Beethoven - asuivat ja sävelsivät tänä aikana. Heidän panoksensa musiikkiin on monumentaalista ja jättänyt lähtemättömän jäljen taidemuotoon. Haydn tunnetaan "sinfonian isänä" ja "jousikvartetin isänä", mikä vahvistaa näiden genrejen muodon ja rakenteen. Mozart osoitti vertaansa vailla olevaa musiikillista neroutta säveltäen yli 600 teosta eri genreissä, joista monia pidetään mestariteoksina. Beethovenin vallankumouksellinen lähestymistapa sävellykseen vei musiikin uudelle aikakaudelle voimakkaillaan sinfonioilla, sonaatteilla ja jousikvartettoilla.
2. Sinfonia- ja jousikvartetin nousu :1700-luvulla sinfonia ja jousikvartetti nousivat keskeisiksi instrumentaalimusiikin genreiksi. Haydn, Mozart ja Beethoven olivat avainasemassa näiden muotojen kehittämisessä, lisäten monimutkaisuutta, syvyyttä ja emotionaalista ilmaisua. Sinfonia kasvoi vaatimattomista kolmiosaisista rakenteista monumentaalisiin neliosaisiin teoksiin, jotka esittelivät instrumentaalista virtuositeettia ja emotionaalista intensiivisyyttä. Jousikvartetti, kamarimusiikin peruskappale, kehittyi välineeksi syvälliseen musiikilliseen tutkimiseen.
3. Operaattiset perinteet :1700-luvulla tapahtui merkittävää kehitystä oopperassa, erityisesti Italiassa ja Saksassa. Italialainen ooppera, joka painotti bel canto -laulua ja taidokasta näyttämötyötä, jatkoi menestystä. Samaan aikaan saksalainen ooppera koki muodonmuutoksen Singspielin nousun myötä, joka yhdisti puhutun vuoropuhelun aarioihin ja kuoroon. Mozartin oopperoita, kuten "Figaron häät" ja "Don Giovanni", pidetään oopperan sävellyksen huippuina.
4. Kosketinsoittimet ja konsertit :Piano eli pianoforte nousi esiin 1700-luvulla, mikä johti kosketinsoittimen räjähdysmäiseen kasvuun. Säveltäjät, kuten Scarlatti, C.P.E. Bach ja Mozart tuottivat instrumentille lukuisia sonaatteja, konserttoja ja muita teoksia. Konsertit eri soittimille, kuten viululle, sellolle ja huilulle, kukoistivat esitellen virtuoosin esiintyjien kykyjä ja osoittivat tasapainoa solistien ja orkesterin välillä.
5. Monilajit ja tyylit :1700-luvulla nähtiin laaja valikoima genrejä ja tyylejä, mukaan lukien pyhä musiikki (messut, oratoriot, kantaatit), kamarimusiikki (triot, kvintetit, serenadit) ja kansanmusiikkia. Säveltäjät, kuten Vivaldi ja Händel, osallistuivat concerto grosson ja oratorion kehittämiseen. Johann Sebastian Bachin musiikki osoitti syvällistä barokin ja klassisen elementtien synteesiä jättäen pysyvän vaikutuksen musiikkihistoriaan.
Yhteenvetona voidaan todeta, että 1700-luku oli musiikille uskomattoman rikasta ja hedelmällistä aikaa. Haydnin, Mozartin ja Beethovenin kaltaisten säveltäjien luovuus ja nerokkuus sekä sinfonian, jousikvartetin, oopperan ja kosketinsoittimen kaltaisten genrejen kehitys tekevät tästä aikakaudesta länsimaisen musiikin historian kulmakiven. Se on aikakausi, joka valloittaa ja inspiroi muusikoita ja yleisöä maailmanlaajuisesti.