1. Sävellystekniikat:
Klassiselle musiikille on usein ominaista monimutkaiset melodiset ja harmoniset rakenteet. Se noudattaa perinteisiä länsimaisia sävyjärjestelmiä noudattaen tiettyjä periaatteita, kuten kontrapunktia, harmoniaa ja sonaatti-allegromuotoa. Moderni musiikki sen sijaan kattaa laajan valikoiman ei-perinteisiä tekniikoita ja kokeellisia ääniä, mukaan lukien dissonanssit, atonaalit, elektroniset äänimaisemat ja jopa epätavanomaiset instrumentit tai epätavanomaiset nuotinkirjoitukset.
2. Instrumentaatio:
Klassisessa musiikissa käytetään yleensä akustisia soittimia, pääasiassa jousia (viulu, alttoviulu, sello, kontrabasso), puupuhaltimia (huilu, oboe, klarinetti, fagotti), vaskipuhaltimia (trumpetti, pasuuna, tuuba) ja lyömäsoittimet. Moderni musiikki sen sijaan sisältää usein sekoituksen akustisia ja elektronisia instrumentteja, kuten syntetisaattoreita, sähkökitaroita, rumpukoneita, samplereita ja jopa jokapäiväisiä esineitä tai löydettyjä ääniä.
3. Rakenne:
Klassisessa musiikissa on usein selkeästi määritellyt osiot, lauseet ja liikkeet, jotka noudattavat perinteisiä musiikillisia muotoja, kuten sinfonioita, konserttoja, sonaatteja ja oopperoita. Moderni musiikki voi olla rakenteeltaan erittäin kokeellista, sillä siinä käytetään epäsovinnaisia laulumuotoja, epälineaarisia sovituksia, toistoa, minimalismia ja improvisaatiota.
4. Yhteiskunnallinen konteksti:
Klassinen musiikki syntyi Euroopan renessanssin ja barokin aikana, ja se oli tiiviisti sidoksissa sen ajan sosiaaliseen, kulttuuriseen ja aristokraattiseen kontekstiin. Se yhdistettiin usein eliittiin, ja se esitettiin kuninkaallisissa hovissa, konserttisaleissa ja teattereissa. Moderni musiikki heijastaa aikojen saatossa tapahtuneita erilaisia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat saaneet inspiraatiota eri genreistä, kulttuureista ja teknologisista edistysaskeleista. Se on laajemmin saavutettavissa ja sillä on laajempi yleisö, ja sitä nautitaan erilaisissa ympäristöissä konserteista ja festivaaleista kodin intiimeihin tiloihin tai musiikin suoratoistoalustoihin.
5. Teknologia:
Teknologian vaikutus musiikkiin on tärkeä tekijä, joka erottaa modernin musiikin klassisesta musiikista. Klassinen musiikki kehitettiin ennen kehittyneiden äänitallennus-, synteesi- ja elektronisten instrumenttien tuloa. Nykymusiikkiin sen sijaan vaikuttavat voimakkaasti tekniikan kehitys, mikä mahdollistaa uudet äänet, genret, tuotantotekniikat ja jopa ohjelmistopohjaisen sävellyksen ja esityksen.
6. Tyylilajit:
Klassinen musiikki kattaa erilaisia perinteisiä genrejä, kuten barokin, klassisen, romanttisen ja modernin klassisen musiikin, joista jokaisella on ainutlaatuiset ominaisuutensa ja historiallinen kontekstinsa. Modernissa musiikissa on laajempi valikoima genrejä, mukaan lukien pop, rock, jazz, blues, elektroninen tanssimusiikki (EDM), folk ja monet alalajit, mikä osoittaa suurempaa monimuotoisuutta ja eklektistä yhdistelmää tyylejä.
On tärkeää huomata, että nämä erot ovat yleistyksiä, ja näihin sääntöihin voi olla poikkeuksia, koska sekä klassinen että moderni musiikki kehittyvät ja sulautuvat edelleen lainaten elementtejä toisiltaan luodakseen uusia ja innovatiivisia musiikillisia ilmaisuja.