Taistelu on kovaa ja veristä, ja monet ritarit molemmilla puolilla kuolevat. Charlemagne itse on haavoittunut, mutta hän jatkaa taistelua. Lopulta frankit voittavat ja saraseenit kukistetaan.
Runon huipentuma on merkittävä, koska se edustaa hyvän voittoa pahasta. Frankit, jotka taistelevat oikeuden ja vanhurskauden puolesta, ovat voittaneet saraseenit, jotka taistelevat ahneudesta ja vallasta. Taistelu toimii myös vertauskuvana kristinuskon ja islamin väliselle taistelulle, joka oli käynnissä runon kirjoitushetkellä.