1. Atonaalisuus ja kahdentoista äänen tekniikka:
Berg oli atonaalisen musiikin edelläkävijä, tyyli, joka ylitti perinteisen tonaalisen harmonian. Myöhemmin hän omaksui Schönbergin kehittämän 12-säveltekniikan, joka sisältää sävellysten järjestämisen kahdentoista erillisen nuotin perusteella. Bergin näiden tekniikoiden käyttö mahdollisti suuremman vapauden musiikin ilmaisussa ja avasi uusia mahdollisuuksia harmonisen ja melodisen kehityksen kannalta.
2. Operaciset innovaatiot:
Berg teki merkittävän panoksen oopperan genreen. Hänen tunnetuinta teoksensa, ooppera "Wozzeck" (1925), pidetään yhtenä 1900-luvun suurimmista oopperan saavutuksista. "Wozzeckissä" Berg yhdisti ekspressionistisia tekniikoita perinteisiin oopperamuotoihin ja loi psykologisesti intensiivisen ja tunnepitoisen musiikkidraaman. Hän kokeili myös uusia tapoja lavastusta ja multimediaelementtien hyödyntämistä oopperoissaan työntämällä oopperamuodon rajoja.
3. Orkesterisointi ja instrumentointi:
Berg oli tunnettu orkestrointitaidostaan. Hänen kykynsä luoda rikkaita ja monipuolisia tekstuureja huolellisilla instrumenttiyhdistelmillä näkyi hänen orkesteriteoksissa, kuten "Three Orchestral Pieces, Op. 6" (1914) ja "Lyric Suite" (1926). Hän kokeili myös laajennettuja instrumentaalitekniikoita ja tutki epätavallisten instrumenttien käyttöä laajentaen säveltäjien käytettävissä olevaa äänivalikoimaa.
4. Ei-länsimaisten musiikillisten vaikutteiden sisällyttäminen:
Bergin musiikki sisälsi usein elementtejä ei-länsimaisista kulttuureista. Esimerkiksi "Suite for Piano, Op. 25" (1925) hän yhdisti elementtejä jazzista ja populaaritanssimusiikista. Tämä kulttuurien välinen fuusio toi hänen sävellyksiinsä uuden näkökulman ja haastoi perinteiset käsitykset musiikin estetiikasta.
5. Serialismin käyttö:
Bergin myöhemmissä teoksissa käytettiin yhä enemmän serialismia, sävellystekniikkaa, joka sisältää äänenkorkeuden, keston ja dynamiikan järjestämisen järjestetyiksi sarjoiksi tai "riveiksi". Tämä lähestymistapa kehitti hänen systemaattista ja jäsenneltyä lähestymistapaansa sävellykseen.
Bergin panos musiikkiin piilee hänen innovatiivisessa sävellystekniikoiden käytössä, atonaalisuuden ja serialismin tutkimisessa, hänen oopperainnovaatioissaan ja kyvyssään syntetisoida erilaisia musiikillisia vaikutteita. Hänen teoksensa ovat vaikuttaneet syvästi seuraaviin säveltäjäsukupolviin, ja niitä tutkitaan ja ihaillaan edelleen niiden monimutkaisuuden, emotionaalisen syvyyden ja uraauurtavan luonteensa vuoksi.