- _Hidastempoisen musiikin_ (60-80 lyöntiä minuutissa), kuten klassisen musiikin tai luonnonäänien, on havaittu vähentävän stressiä ja parantavan muistin lujittamista, prosessia, jolla lyhytaikaiset muistot muunnetaan pitkäaikaisiksi muistoiksi.
- _Pysyvä musiikki_, jonka tempo on 120-140 lyöntiä minuutissa, kuten pop tai rock, voi parantaa kognitiivista suorituskykyä ja valppautta, mikä tekee siitä hyödyllisen keskittymistä ja huomiota vaativissa tehtävissä.
- _musiikin kuuntelu sanoituksella_ voi parantaa sanallista muistia, sillä aivot yhdistävät sanoitukset melodiaan, mikä helpottaa tiedon muistamista.
- _Musiikin ilman sanoituksia_ (esim. klassisen, jazzin) on havaittu parantavan spatiaalista muistia, joka on tärkeää navigoinnin ja tilasuhteiden ymmärtämisen kannalta.
- Musiikki _voimakkaalla, rytmisellä rytmillä_ voi synkronoida aivoaaltojen kanssa, mikä lisää kiihottumista ja parantaa suorituskykyä koordinaatiota ja ajoitusta vaativissa tehtävissä, kuten urheilussa tai tanssissa.
- _tutun musiikin_ kuuntelu voi herättää musiikkiin liittyviä tunteita ja muistoja, mikä tekee siitä hyödyllisen muistojen tai mielialan parantamisen työkaluna.
- Uuden tai tuntemattoman musiikin kuuntelu voi haastaa aivot ja parantaa kognitiivista joustavuutta ja luovaa ajattelua.
- On tärkeää huomata, että myös _yksilön mieltymykset_ ja emotionaaliset reaktiot erityyppiseen musiikkiin vaikuttavat siihen, miten ne vaikuttavat muistiin ja kognitioon.