Luonto: Monet säveltäjät ovat saaneet inspiraatiota luonnon kauneudesta ja loistosta. Esimerkiksi Beethovenin "Pastoraalinen sinfonia" on saanut inspiraationsa hänen rakkaudestaan maaseutua kohtaan, ja Vivaldin "Neljä vuodenaikaa" kuvaa vuodenaikojen vaihtelua.
Omat kokemukset: Säveltäjät käyttävät usein omia henkilökohtaisia kokemuksiaan inspiraationa. Esimerkiksi Tšaikovskin "Pianokonsertto nro 1" sai inspiraationsa hänen onnettomasta rakkaudestaan naista kohtaan ja Mahlerin "Sinfonia nro 5" hänen tyttärensä kuolemasta.
Kirjallisuus: Säveltäjät ovat saaneet inspiraatiota myös kirjallisuudesta. Esimerkiksi Richard Straussin ooppera "Salome" perustui Oscar Wilden näytelmään ja Mussorgskin ooppera "Boris Godunov" Aleksanteri Puškinin näytelmään.
Taide: Säveltäjät ovat saaneet inspiraatiota myös taiteesta. Esimerkiksi Mussorgskin "Kuvia näyttelyssä" inspiroi Viktor Hartmannin maalaussarja ja Debussyn "Prélude à l'après-midi d'un faune" Stéphane Mallarmén runosta.
Historia: Säveltäjät ovat saaneet inspiraatiota myös historiasta. Esimerkiksi Verdin ooppera "Nabucco" on saanut inspiraationsa raamatullisesta tarinasta juutalaisten Babylonin vankeudesta ja Prokofjevin "Aleksanteri Nevski" Venäjän prinssi Aleksanteri Nevskin elämästä.
Nämä ovat vain muutamia niistä monista inspiraation lähteistä, joita säveltäjät ovat hyödyntäneet kautta historian. Näiden lähteiden monimuotoisuus heijastaa monenlaisia tunteita ja kokemuksia, joita musiikki voi ilmaista.