Suhteellinen aallonpituus:
Radioaallon suhteellinen aallonpituus on sen aallonpituuden suhde standardin referenssiaallon aallonpituuteen. Tämän vertailuaallon katsotaan yleensä olevan valon aallonpituus tyhjiössä, jota merkitään symbolilla "λ0". Suhteellinen aallonpituus ilmaistaan λ0:n kerrannaisena ja on merkitty symbolilla "λr".
Esimerkiksi, jos radioaallon aallonpituus on 10 metriä ja valon aallonpituus tyhjiössä on 0,0000005 metriä, niin radioaallon suhteellinen aallonpituus on:
λr =λ / λ0 =10 metriä / 0,0000005 metriä ≈ 20 000 000
Tämä tarkoittaa, että radioaallon aallonpituus on 20 000 000 kertaa pidempi kuin valon aallonpituus tyhjiössä.
Tiheys:
Taajuus, jota merkitään symbolilla "f", on mitta siitä, kuinka usein radioaalto toistaa itseään ajan kuluessa. Se ilmaistaan hertseinä (Hz), jotka edustavat jaksojen määrää sekunnissa.
Radioaallon taajuus on kääntäen verrannollinen sen aallonpituuteen, mikä tarkoittaa, että taajuuden kasvaessa aallonpituus pienenee. Tämä suhde voidaan ilmaista matemaattisesti seuraavasti:
f =c/λ
jossa:
- f on taajuus hertseinä (Hz)
- c on valon nopeus tyhjiössä (noin 299 792 458 metriä sekunnissa)
- λ on aallonpituus metreinä
Esimerkiksi, jos radioaallon taajuus on 10 MHz (10 miljoonaa jaksoa sekunnissa) ja valon nopeus on 299 792 458 metriä sekunnissa, radioaallon aallonpituus on:
λ =c / f =299 792 458 metriä sekunnissa / 10 000 000 sykliä sekunnissa ≈ 30 metriä
Yhteenvetona voidaan todeta, että radioaallon suhteellinen aallonpituus ja taajuus antavat tietoa sen sijainnista sähkömagneettisessa spektrissä ja sen fysikaalisista ominaisuuksista. Suhteellinen aallonpituus vertaa aallonpituuttaan vertailustandardiin, kun taas taajuus mittaa kuinka usein aalto toistaa itseään ajan kuluessa.