Esimerkiksi analogisissa radiolähetyksissä (AM ja FM) on rajoitettu määrä kanavia, jotka on varattu hallituksen asetuksilla. Yhdysvalloissa on noin 10 000 AM- ja 15 000 FM-radioasemaa, joista jokainen toimii omalla taajuudellaan. Nämä taajuudet on jaettu eri kaistoille, kuten AM-lähetystaajuus (535-1705 kHz) ja FM-lähetystaajuus (88-108 MHz).
Digitaalisissa radiolähetyksissä (kuten DAB+) kanavien käsite on erilainen. DAB+ käyttää multipleksointitekniikkaa, joka mahdollistaa useiden digitaalisten äänivirtojen lähettämisen yhdellä taajuuskanavalla. Tämä mahdollistaa suuremman määrän kanavia samassa allokoidussa spektrissä. Perinteisten radiokanavien lisäksi tarjolla on myös erikoispalveluille omistettuja kanavia, kuten meriradio, lentoradio, hätäviestintä ja mobiiliradio (solukkoverkot).
Matkaviestinjärjestelmissä (solukkoverkoissa) kanavien käsite liittyy langattomille palveluille varattuihin taajuuskaistoihin. Nämä taajuuskaistat on jaettu useisiin kanaviin, joilla kullakin on tietty kaistanleveys ja kantoaaltotaajuus. Käytettävissä olevien kanavien määrä riippuu kussakin maassa tai alueella käytettävästä matkapuhelintekniikasta ja taajuuksien allokaatiosta.
Esimerkiksi GSM:ssä kukin kantoaaltotaajuus on jaettu 124 kanavaan, joiden jokaisen kaistanleveys on 200 kHz. LTE:ssä (Long-Term Evolution) kanavia kutsutaan resurssilohkoiksi, ja ne voivat vaihdella kooltaan ja ne voidaan yhdistää suuremman tiedonsiirtonopeuden saavuttamiseksi.