- Impedanssivirhe: Kitaravahvistimissa on korkea impedanssitulo, joka on suunniteltu sähkökitaroiden suhteellisen alhaiselle teholle. Mikrofoneilla sen sijaan on alhainen impedanssilähtö. Kun liität matalan impedanssin lähteen, kuten mikrofonin, suuren impedanssin tuloon, se voi johtaa signaalin voimakkuuden huomattavaan heikkenemiseen ja äänen heikkenemiseen.
- Taajuusvaste: Kitaravahvistimet on suunniteltu vahvistamaan sähkökitaroiden taajuusaluetta, joka tyypillisesti on 80 Hz - 15 kHz. Mikrofonit kattavat kuitenkin paljon laajemman taajuusalueen, joka ulottuu kitaravahvistimien rajojen ulkopuolelle. Mikrofonin liittäminen kitaravahvistimeen voi johtaa epätasaiseen taajuusvasteeseen, jolloin jotkut taajuudet vahvistuvat enemmän kuin toiset, mikä johtaa vääristyneeseen tai epäluonnolliseen ääneen.
- Ylikuormitus ja vauriot: Mikrofonit tuottavat paljon alhaisemman signaalitason verrattuna sähkökitaroihin. Kun liität mikrofonin kitaravahvistimeen, saatat joutua lisäämään vahvistusta kuullaksesi signaalin, mikä voi johtaa vahvistimen esivahvistimen tai tuloasteen ylikuormitukseen. Tämä voi aiheuttaa vääristymiä ja jopa vahingoittaa vahvistimen osia.
- Melu ja palaute: Kitaravahvistimet ovat alttiimpia kohinalle ja takaisinkytkelle kuin mikrofonien esivahvistimet, jotka on suunniteltu erityisesti mikrofoneja varten. Mikrofonin liittäminen kitaravahvistimeen voi vahvistaa ei-toivottua taustamelua ja tehdä siitä herkemmän takaisinkytkennälle, varsinkin jos vahvistin on asetettu suurelle vahvistukselle.
Parhaan tuloksen saat käyttämällä mikrofonia, jossa on erillinen mikrofonin esivahvistin tai mikseri, jolla on matala impedanssitulo ja sopiva taajuusvaste mikrofoneille. Tämä antaa puhtaan, vahvistetun signaalin ilman vaaraa vahingoittaa laitetta tai heikentää äänenlaatua.