Tässä on tarkempi selitys liukupillin takana olevasta fysiikasta:
1. Ilmavirtaus :Kun soitin puhaltaa ilmaa liukupilliin, se muodostaa ilmasuihkun, joka suuntautuu fipplen terävää reunaa kohti.
2. Bernoulli-efekti :Bernoulli-ilmiö on nestedynamiikan periaate, jonka mukaan nesteen (tässä tapauksessa ilman) nopeuden kasvaessa paine laskee. Kun pelaajan hengityksestä tuleva ilma kulkee fipplen terävän reunan yli, ilman nopeus kasvaa rajusti ja sen seurauksena ilmanpaine laskee.
3. Vortex Generation :Ilmanpaineen lasku saa aikaan pyörreliikkeen, jota kutsutaan pyörteeksi. Pyörre syntyy fipplen reunan takana ja muuttuu itsestään ylläpitäväksi, muodostuen jatkuvasti ja irtautuen reunasta niin kauan kuin soitin puhaltaa ilmaa instrumenttiin.
4. Äänituotanto :Pyörteen aiheuttamat ilmanpaineen vaihtelut synnyttävät ääniaaltoja. Nämä ääniaallot kulkevat ilmassa ja saavuttavat kuuntelijan korvat.
5. Pitch ja pituus :Liukupillin putken pituus määrittää instrumentin äänenkorkeuden. Kun soitin pidentää liukumäkeä, putken pituus kasvaa ja matka, jolla ilma kulkee, pitenee. Tämä etäisyyden kasvu vaikuttaa ääniaaltojen taajuuteen ja alentaa äänenkorkeutta. Sitä vastoin luistin sisäänvetäminen lyhentää putkea, lyhentää lentomatkaa ja nostaa nousua.
6. Liukumekanismi :Liukupillissä on liukumekanismi, jonka avulla soitin voi jatkuvasti muuttaa putken pituutta. Tämä mekanismi sisältää yleensä liukuvan sisäputken tai liikkuvan männän ulkoputken sisällä.
Liikuttamalla liukusäädintä ylös ja alas soitin voi siirtyä sujuvasti eri sävelten välillä luoden soittimelle ominaisen "liukuvan" äänen. Liukupillejä käytetään usein musiikkituotannoissa koomisen tai leikkisän vaikutelman lisäämiseksi, erityisesti sirkusmusiikissa, sarjakuvissa ja lastenlauluissa.