Näin voima turmelee Jackin "Kärpästen herrassa":
1. Vallanhimo :Jack etsii valtaa alusta asti, haluten olla poikien päällikkö. Hän paheksuu Ralphin demokraattista johtajuutta ja pitää itseään sopivampana rooliin. Tämä vallanhalu luo alustan hänen korruptiolle.
2. Muiden epäinhimillistäminen :Jackin voiman kasvaessa hän alkaa nähdä muut pojat esteinä ja kilpailijoina ennemmin kuin selviytyjinä. Hän kutsuu heitä "sikoiksi" ja hylkää heidän mielipiteensä uskoen, että hän yksin tietää, mikä on ryhmälle parasta.
3. Väkivalta ja julmuus :Jackin johtajuutta leimaa väkivalta ja julmuus. Hän ja hänen heimonsa metsästävät ja tappavat sikoja, mikä tekee heidät herkimmiksi väkivallalle. Vähitellen tämä julmuus ulottuu heidän vuorovaikutukseensa.
4. Moraalin menetys :Jackin pakkomielle vallan suhteen saa hänet luopumaan kaikista moraalisista periaatteista ja velvollisuuksista. Hän ei huomioi sääntöjä ja arvoja, jotka pojat määrittelivät saarella oleskelunsa alussa.
5. Muiden hyvinvoinnin piittaamattomuus :Jackin vallannälkä saa hänet asettamaan omat halunsa ja intressinsä etusijalle ryhmän hyvinvoinnin edelle. Hänestä tulee pakkomielle metsästykseen ja valtataisteluihin, joiden kustannuksella tarjotaan suojaa ja ruokaa muille pojille.
6. Diktatuurisääntö :Jack johtaa ryhmäänsä rautaisella nyrkillä, ilman erimielisyyksiä tai erimielisyyksiä. Hän vaatii tottelevaisuutta ja käyttää pelkoa ja väkivaltaa hallitakseen muita poikia.
7. Järjestön ja myötätunnon menettäminen :Voimalla on niin turmeltava vaikutus Jackiin, että hän menettää järjen ja myötätunnon. Häntä ohjaavat alkuperäiset vaistot ja hän antaa tunteidensa hallita tekojaan.
"Kärpästen herrassa" valta turmelee Jackin siinä määrin, että hän muuttuu harkitsevasta ja vastuullisesta pojasta häikäilemättömäksi, valtaa kaipaavaksi yksilöksi. Romaani toimii varoittavana tarinana hallitsemattoman vallan vaaroista ja sen syövyttävästä vaikutuksesta ihmisen moraaliin ja käyttäytymiseen.