Näin se toimii:
1. Kysymyksiä: Sokrates ei luennoinut eikä vastannut. Hän aloitti kysymällä kysymyksiä, usein jokapäiväisistä asioista. Nämä kysymykset valittiin huolellisesti paljastamaan aukkoja henkilön tiedoissa tai epäjohdonmukaisuuksia hänen päättelyssään.
2. Haastavat oletukset: Kyseenalaistamalla Sokrates kyseenalaisti keskustelukumppaninsa oletukset ja uskomukset ja sai heidät kohtaamaan oman tietämättömyytensä. Hän ei pyrkinyt saamaan heidät tuntemaan olonsa typeriksi, vaan pikemminkin innostaa heitä etsimään totuutta ja syvempää ymmärrystä.
3. Johtaminen itsensä löytämiseen: Sokraattisen menetelmän tavoitteena ei ollut, että Sokrates tarjoaisi vastauksia. Sen sijaan hän pyrki kyselyprosessin kautta ohjaamaan henkilöä kohti omaa totuuden ymmärtämistä ja ymmärtämistä.
Sokrattisen menetelmän tärkeimmät ominaisuudet:
* Dialektinen: Edestakainen kysymysten ja vastausten vaihto.
* Keskity määritelmiin: Sokrates vaati usein selkeitä ja tarkkoja käsitteiden määritelmiä paljastaen ymmärryksen puutteet.
* Logiikan korostus: Hän rohkaisi loogista ajattelua ja päättelyn epäjohdonmukaisuuksien tunnistamista.
* Yhteistyö: Kyse ei ole opettajan luennoimisesta opiskelijalle, vaan yhteisestä ideoiden tutkimisesta.
On tärkeää huomata, että Sokrattinen menetelmä on tehokas työkalu:
* Kriittinen ajattelu: Se rohkaisee kyseenalaistamaan olettamuksia ja tutkimaan todisteita.
* Ongelmanratkaisu: Se auttaa hajottamaan monimutkaiset ongelmat hallittaviin osiin.
* Itsetietoisuus: Se voi johtaa omien uskomusten ja ennakkoluulojen syvempään ymmärtämiseen.
Vaikka Sokrates ei kirjoittanut mitään muistiin, hänen opetusmenetelmänsä inspiroi ja on edelleen käytössä koulutuksessa, filosofiassa ja eri aloilla vielä tänäkin päivänä.