Eeppisessä Beowulf-runossa "näytä, älä kerro" -periaatetta käytetään laajasti tuomaan tarina eloon ja luomaan lukijalle elävä ja mieleenpainuva kokemus. Tässä on muutamia esimerkkejä siitä, kuinka tätä periaatetta käytetään Beowulfissa:
- Kuvauskieli :Runossa käytetään rikasta, kuvaavaa kieltä maalatakseen eloisia kuvia hahmoista, asetuksista ja tapahtumista. Esimerkiksi kuvattaessa hirviö Grendeliä, runo käyttää mielikuvia ja metaforia luomaan pelon ja kauhun tunteen:
> "Suolta, pohjasta
Sumuisista nummista tuli Grendel,
Kuka kummitteli autioita soita,
Suot ja vuoret,
Hirviöiden koti."
- Toiminto :Runo on myös vahvasti riippuvainen toiminnasta tiedon välittämiseksi ja juonen edistämiseksi. Sen sijaan, että vain toteaisin, että Beowulf on vahva soturi, runo näyttää hänet toiminnassa, taistelemassa Grendeliä ja lohikäärmettä vastaan, osoittaen rohkeutensa ja voimansa teoillaan.
- Vuoropuhelu :Dialogi on toinen tehokas tapa "näytä, älä kerro" kirjallisuudessa. Beowulf käyttää dialogia paljastaakseen hahmojen motivaatioita ja ihmissuhteita sekä tarjotakseen tärkeää tietoa tarinasta. Esimerkiksi Beowulfin ja kuningas Hrothgarin välinen keskustelu ennen taistelua Grendelin kanssa paljastaa kuninkaan ahdistuksen ja Beowulfin päättäväisyyden auttaa.
Kaiken kaikkiaan "näytä, älä kerro" -periaatetta käytetään tehokkaasti koko eeppisessä Beowulfissa luomaan lukijalle mukaansatempaavampi ja mukaansatempaavampi kokemus, joka herättää hahmot, asetukset ja tapahtumat eloon elävällä ja mieleenpainuvalla tavalla.