Tässä on joitain moraalinäytelmien yhteisiä piirteitä:
* Allegoriset hahmot: Moraalinäytelmien hahmot ovat tyypillisesti allegorisia, mikä tarkoittaa, että he edustavat abstrakteja käsitteitä. Esimerkiksi Hyvän hahmoa voidaan esittää kauniina nuorena naisena, kun taas Pahan hahmoa voidaan esittää kamalana vanhana miehenä.
* Didaktinen tarkoitus: Moraalinäytelmiä käytettiin usein moraalien opettamiseen yleisölle. Näytelmissä tyypillisesti esitettiin hyvän ja pahan teon seurauksia ja ne rohkaisivat katsojia valitsemaan hyvän pahan sijaan.
* Yksinkertainen juoni: Moraalinäytelmien juonet ovat tyypillisesti melko yksinkertaisia. Näytelmien painopiste on pikemminkin moraalisissa opetuksissa kuin toiminnassa.
* Personoinnin käyttö: Moraalinäytelmissä käytetään usein personifikaatiota edustamaan abstrakteja käsitteitä. Esimerkiksi Kuoleman hahmo voidaan personoida luurangoksi viikateellä.
* Symboliikan käyttö: Moraalinäytelmissä käytetään usein myös symboliikkaa edustamaan abstrakteja käsitteitä. Esimerkiksi valkoista väriä voidaan käyttää symboloimaan puhtautta, kun taas mustaa väriä voidaan käyttää symboloimaan pahaa.
Moraalinäytelmät olivat suosittu draaman muoto keskiajalla, ja niillä oli tärkeä rooli moraalien opettamisessa yleisölle. Näytelmien allegoriset hahmot, didaktinen tarkoitus, yksinkertaiset juonit, personifikaatioiden käyttö ja symbolismin käyttö vaikuttivat kaikki niiden tehokkuuteen moraalituntien opettamisessa.