Historia:
Tanssin uskotaan syntyneen 1700-luvulla. Sanotaan, että tanssin loi ryhmä maanviljelijöitä, jotka juhlivat hyvää satoa. Maanviljelijät käyttivät bambutikkuja ja saviruukkuja rekvisiittana luodakseen eloisan ja energisen tanssin.
Suorituskyky:
Tanssia esittää tyypillisesti mies- ja naistanssijaryhmä. Tanssijat pukeutuvat värikkäisiin asuihin, jotka on koristeltu helmillä, paljeteilla ja muilla koristeilla. Miestanssijat pukeutuvat camisaan (paidat), housuihin ja kadang-kadangiin (huivit), kun taas naistanssijat käyttävät sayaa (hameita), tapisia (kääreitä) ja camisaa.
Tanssijat kantavat mukanaan rekvisiitta, johon kuuluvat bangas (saviruukut), salidsids (bambusaukut) ja palakpak (bambusäppäimet). Bangat täytetään vedellä ja salidsideja käytetään lyömään bangoja luoden rytmisen äänen. Palakpakia käytetään lisäämään tanssin rytmiä.
Tanssia esitetään tyypillisesti avoimessa tilassa, kuten aukiolla tai pihalla. Tanssijat muodostavat ympyrän ja liikkuvat vastapäivään. Tanssin askeleet ovat melko yksinkertaisia ja helppoja seurata, joten se on suosittu valinta sosiaalisiin kokoontumisiin ja yhteisötapahtumiin.
Musiikki:
Banga-salidsidin musiikki soitetaan tyypillisesti rondallalla, joka on perinteinen filippiiniläinen jousiyhtye. Rondalla koostuu kitarasta (kitara), bandurriasta (mandoliini), laudista (luutu) ja octavinasta (ukulele). Musiikki on eloisaa ja pirteää, ja se auttaa luomaan juhlavaa tunnelmaa.
Kulttuurinen merkitys:
Banga-salidsid-tanssi on tärkeä osa filippiiniläistä kulttuuria. Se on maan rikkaan historian ja perinteiden symboli. Tanssia esitetään usein festivaaleilla ja muissa erityistapahtumissa, ja se on suosittu valinta sosiaalisiin kokoontumisiin ja yhteisötapahtumiin.