Okunin esitykset nähtiin alun perin uskonnollisena viihteenä, mutta lopulta Japania 1603–1868 hallinneen Tokugawa-shogunaatti kielsi ne. Shogunaatti pelkäsi, että esitykset olivat liian aistillisia ja että ne voisivat johtaa kansalaislevottomuuksiin.
Kiellosta huolimatta kabukia esittivät edelleen miesnäyttelijät, jotka tunnettiin nimellä onnagata (naismatkijat). Nämä näyttelijät olivat uskomattoman taitavia ammatissaan, ja he pystyivät luomaan kauniita ja vakuuttavia naisia.
Kabukista tuli lopulta yksi Japanin suosituimmista viihdemuodoista, ja sitä esitetään edelleen. Se on erittäin tyylitelty teatterimuoto, joka yhdistää tanssin, musiikin ja draaman, ja se tunnetaan hienostuneista puvuistaan, taidokkaista lavasteitaan ja erottuvista meikistään.