Esitys: Näyttely on draaman alkuosa, joka asettaa kohtauksen, esittelee hahmot ja määrittää perustilanteen tai konfliktin.
Nouseva toiminta: Tämä on osa, jossa konflikti alkaa kehittyä ja voimistua, mikä johtaa sarjaan tapahtumia, jotka lisäävät jännitystä ja ennakointia.
Hiipentuma: Huipentuma on draaman käännekohta, jossa konflikti saavuttaa huippunsa ja tapahtuu suuri käännekohta.
Kaatuva toiminta: Putoaminen seuraa huipentumaa, jonka aikana jännitys vähenee vähitellen, kun huipentumatilanteen seuraukset selviävät ja konflikti alkaa ratketa.
Resoluutio: Ratkaisu on draaman viimeinen osa, jossa konflikti ratkaistaan ja tarina päättyy tyydyttävästi.
Draaman rakenne sisältää myös kerrontatekniikoiden, kuten juonen, karakterisoinnin ja dialogin, käyttöä. Juoni viittaa tapahtumien ja toimien sarjaan, jotka vievät tarinaa eteenpäin. Karakterisointiin kuuluu monimutkaisten ja samanhenkisten hahmojen kehittäminen, joiden motivaatiot ja toiminta vaikuttavat draaman etenemiseen. Vuoropuhelu on ensisijainen viestintäväline hahmojen välillä, ja sitä käytetään välittämään tunteita, paljastamaan luonteenpiirteitä ja edistämään juonen.
Liikkeen kannalta draamaa voidaan pitää dynaamisena prosessina, joka kehittyy ajan myötä. Tätä liikettä ohjaavat hahmojen toimet ja vuorovaikutus sekä konfliktin ja sen ratkaisun seurauksena tapahtuvat muutokset. Lavaohjauksen, äänitehosteiden ja valaistuksen käyttö voi myös edistää draaman liikettä ja rytmiä ja luoda moniaistisen kokemuksen katsojalle.
Kaiken kaikkiaan draaman rakenne ja liike liittyvät monimutkaisesti toisiinsa ja luovat yhdessä johdonmukaisen ja mukaansatempaavan tarinan, joka resonoi yleisön kanssa ja jättää pysyvän vaikutuksen.