1. Juoni :Tarinassa avautuva tapahtumasarja, joka muodostaa kertomuksen rakenteen.
2. Hahmot :Tarinan yksilöt tai entiteetit, jotka vievät juonen eteenpäin toimillaan, päätöksillään ja vuorovaikutuksillaan.
3. Ristiriita :Keskeinen jännite tai kamppailu, joka ohjaa juonen ja muodostaa pohjan tarinan kerronnalliselle kaarelle.
4. Vuoropuhelu :hahmojen välinen puhuttu vuorovaikutus, joka paljastaa heidän ajatuksensa, tunteensa ja motivaationsa sekä edistää juonetta.
5. Teema :Tarinan taustalla olevat ideat, viestit tai tutkimustyöt, jotka tarjoavat syvemmän merkityksen ja merkityksellisyyden kirjaimellisen juonen lisäksi.
6. Asetus :Aika, paikka ja ympäristö, jossa tarina kehittyy.
7. Lavastus :Teatteriesitysten fyysinen järjestely ja järjestely, mukaan lukien maisemat, rekvisiitta ja valaistus, visuaalisesti mukaansatempaavan ja mukaansatempaavan kokemuksen luomiseksi.
8. Esityksen ja kohtauksen rakenne :Monet draamat on jaettu näytöksiin ja kohtauksiin, joista jokainen edustaa tarinan erillistä vaihetta ja kohtaukset toimivat pienempinä yksikköinä jokaisessa näytöksessä.
9. Dramaattista ironiaa :Tekniikka, jossa yleisöllä tai lukijalla on tietoa tai tietoa, jota tarinan hahmoilla ei ole, mikä luo odotuksen, jännityksen tai huumorin tunteen.
10. katarsis :Klassisessa kreikkalaisessa draamassa katarsis viittaa emotionaaliseen vapautumiseen tai puhdistumiseen, jonka katsoja kokee todistaessaan tarinan konflikteja ja ratkaisuja.
Nämä ominaisuudet ovat olennaisia draaman osia, jotka sitovat yleisöä, luovat emotionaalisia yhteyksiä ja välittävät merkityksellisiä kertomuksia eri muodoissa, kuten teatterissa, elokuvissa, televisiossa tai jopa kirjallisessa draamassa.