Miten sattuma on osa Shakespearesnin tragediaa?

Shakespearen tragediassa sattumalla tai omaisuudella on usein keskeinen rooli, joka vaikuttaa hahmojen elämään ja kohtaloihin ja myötävaikuttaa yleiseen traagiseen romahtamiseen. Shakespeare kuvaa sattumaa arvaamattomana ulkoisena voimana, joka voi häiritä järjestystä ja harmoniaa ja johtaa hahmot odottamattomiin olosuhteisiin ja lopulta traagisiin tarkoituksiinsa.

1. Odottamattomia tapahtumia :Shakespearen tragedioissa on usein odottamattomia kohtalon käänteitä tai äkillisiä tapahtumia, jotka käynnistävät traagisten tapahtumien ketjun. Esimerkiksi Romeossa ja Juliassa Montaguen ja Capuletin perheiden välinen traaginen riita johtaa sarjaan valitettavia tapahtumia, mukaan lukien Tybaltin kuolema ja Romeon karkottaminen.

2. Sattuma :Satunnaiset tapahtumat ja sattumanvaraiset kohtaamiset vaikuttavat usein traagisiin lopputuloksiin. Hamletissa Hamletin isän, kuningas Hamletin vahingossa tapahtuva kuolema käynnistää seuraavan tragedioiden sarjan, mukaan lukien Hamletin hulluuden ja useiden hahmojen kuoleman.

3. Väärinkäsitys ja väärinkäsitys :Väärinkäsitys ja väärinkäsitys ovat myös yleisiä Shakespearen tragedioiden elementtejä. Ne johtuvat usein sattumanvaraisista kohtaamisista tai virheellisistä oletuksista. Esimerkiksi Othellossa Iagon ovela manipulointi ja Desdemonan väärässä paikassa oleva nenäliina johtavat traagisiin väärinkäsityksiin, jotka lopulta aiheuttavat Othellon kaatumisen.

4. Kohtalo ja profetia :Shakespeare tuo joskus tunteen ennalta määrätystä kohtalosta tai profetiasta, mikä viittaa siihen, että hahmot ovat alttiina voimille, jotka eivät ole heidän hallinnassaan. Macbethissä kolmen noidan profetiat ennustavat Macbethin nousun valtaan ja hänen lopullista kaatumistaan. Tämä kohtalon tunne lisää näytelmään traagisen ulottuvuuden, mikä viittaa hahmojen rajoitettuun toimivaltuuteen oman kohtalonsa muovaamisessa.

5. Ironia ja onnen kääntyminen :Shakespearen tragedioissa käytetään usein dramaattista ironiaa, jossa hahmojen teot ja aikomukset kolahtavat traagisesti satunnaisten tapahtumien vuoksi. Tämä onnen kääntyminen lisää näytelmiin kosketusta ja korostaa elämän arvaamatonta luonnetta. Kuningas Learissa Learin päätös jakaa valtakuntansa tyttärensä kesken vapauttaa sarjan ironisia käänteitä, jotka johtavat hänen traagiseen kaatumiseensa.

Korostamalla sattuman roolia Shakespeare lisää epävarmuuden ja arvaamattomuuden tunnetta tragedioissaan. Tämä korostaa ihmisen haavoittuvuutta ja omaisuutensa haurautta. Satunnaisvoimista tulee osa ihmisten tekojen, tunteiden ja ulkoisten olosuhteiden traagista vuorovaikutusta, mikä johtaa hahmot kohti väistämätöntä kaatumista.