* Näkymän ja todellisuuden välinen ristiriita. Learin tragedia johtuu osittain hänen kyvyttömyydestään nähdä tyttäriensä todellista luonnetta. Hän on sokaistunut heidän imartelunsa takia, eikä hän tunnista heidän todellista ahneuttaan ja itsekkyyttään. Tätä teemaa tutkitaan myös Edmundin hahmossa, joka käyttää sujuvaa puhetta ja petosta noustakseen valtaan.
* Rakkauden ja uskollisuuden tärkeys. Learin tarina on varoittava tarina rakkauden ja uskollisuuden arvostamisen tärkeydestä aineellisen vaurauden ja vallan sijaan. Lear hylkää nuorimman tyttärensä Cordelian, koska tämä kieltäytyy imartelemasta häntä, ja tämän seurauksena hän menettää kaiken, mikä elämässä on todella arvokasta.
* Vallan turmeltava vaikutus. Näytelmä tutkii vallan turmelevaa vaikutusta sekä yksilöihin että koko yhteiskuntaan. Learin hallitsematon voima tekee hänestä julman, tyrannillisen ja lopulta itsetuhoisen. Albany ja Cornwall, kaksi Learin vävyä, myös turmelevat voimansa ja käyttävät sitä julmuuksiin vihollisiaan vastaan.
* Ihmisen kyky antaa anteeksi ja lunastaa. Näytelmän traagisesta lopusta huolimatta King Learissa on myös toivoa lunastukselle. Cordelia antaa isälleen anteeksi tämän julmuuden, ja Kent ja Albany pysyvät hänelle uskollisina jopa hänen synkimpinä hetkinä. Nämä hahmojen teot osoittavat, että jopa keskellä tragediaa on vielä tilaa anteeksiannoksille ja lunastukselle.
* Hyvän ja pahan välinen ristiriita. Näytelmä esittelee moraalisen universumin, jossa hyvä ja paha ovat selkeästi määriteltyjä ja vastakkaisia. Hahmot, kuten Cordelia, Edgar ja Kent, edustavat hyvää, kun taas hahmot, kuten Goneril, Regan ja Edmund, edustavat pahaa. Näytelmä ehdottaa, että hyvän voimat voittaa lopulta pahan voimat, mutta vasta suuren kärsimyksen ja menetyksen jälkeen.