Katarsis: Aristoteles uskoi, että tragedian pitäisi herättää sääliä ja pelkoa, joka johtaa katarsiin, emotionaaliseen puhdistamiseen yleisön kokemuksista. "Kuningas Lear" herättää myötätuntoa hahmoja kohtaan, jotka joutuvat kohtaamaan epäonnea romahduksensa vuoksi, ja se vapauttaa yleisönsä pullotettuja tunteita.
Juoni ja käänne: Kuningas Lear seuraa aristoteleen painotusta monimutkaisella juonella. Learin päätökset saivat liikkeelle valitettavan tapahtumasarjan, joka huipentui monimutkaiseen perhepetoksen verkkoon, hullun tragediaan, joka lopulta johtaa hänen lunastukseensa.
Hubris (HAMARTIA): Oppii kohtalokkaan virheen tai hamartian, piilee hänen ylpeä imartelunsa ja absoluuttinen valtansa kolmen tyttärensä suhteen. Shakespeare vahvistaa Learin ylimielisyyttä avausnäytöksessä ja saa traagisen kaaren liikkeelle.