1. Törmäys jäävuoreen:noin klo 23.40. laivan aikaan (14. huhtikuuta 1912), Titanic törmäsi jäävuoreen Pohjois-Atlantilla, noin 400 mailia kaakkoon Newfoundlandista. Jäävuori aiheutti useita vaurioita aluksen runkoon vesirajan alapuolella, mikä johti sen uppoamiseen.
2. Lokerointivirhe:Titanic suunniteltiin vesitiiviillä osastoilla suojaamaan tulvia vaurioiden sattuessa, mikä mahdollistaa sen pysymisen pinnalla. Jäävuoren aiheuttamat vahingot ulottuivat kuitenkin useisiin osastoihin aiheuttaen hallitsemattomia tulvia.
3. SOS-signaalit ja pelastusyritykset:Aluksen radio-operaattorit lähettivät hätäsignaaleja käyttämällä uutta langatonta lennätintekniikkaa ja pyysivät apua läheisiltä aluksilta. Useat alukset vastasivat kutsuun, mukaan lukien RMS Carpathia, joka lopulta pelasti yli 700 eloonjäänyttä.
4. Pelastusveneiden puute:Huolimatta sen maineesta "uppoamattomana" luksusaluksena, Titanicin pelastusveneitä ei ollut riittävästi kaikille matkustajille ja miehistön jäsenille. Pelastusveneitä oli käytettävissä vain noin puolet matkustajista ja miehistöstä, mikä johti moniin tarpeellisiin kuolemiin.
5. Evakuointi ja kaaos:Aluksen alkaessa upota miehistö yritti evakuoida matkustajia kaoottisella ja epäjärjestyneellä tavalla. Naiset ja lapset saivat etusijalla pelastusveneisiin nousemisessa, kun taas monet miehet jäivät veneeseen.
6. Sankarilliset teot:Vallitsevasta panikista huolimatta esiintyi lukuisia sankarillisia ja epäitsekkäitä tekoja. Jotkut matkustajat ja miehistön jäsenet auttoivat toisia nousemaan pelastusveneisiin, kun taas toiset työskentelivät väsymättä pitääkseen laivan pinnalla mahdollisimman pitkään.
7. Traaginen ihmishenkien menetys:Titanicin uppoaminen johti yli 1 500 matkustajan ja miehistön jäsenen kuolemaan. Monet ihmiset kuolivat hukkumiseen, hypotermiaan tai jäätymiselle. Suurin osa uhreista tapahtui kyytiin jääneiden miesten keskuudessa.
8. Tiedustelut ja seuraukset:Katastrofin jälkeen tehtiin useita tutkimuksia ja tiedusteluja uppoamisen syiden ymmärtämiseksi ja vastuun selvittämiseksi. Tämän seurauksena merenkulun turvallisuusmääräyksiin tehtiin merkittäviä muutoksia, mukaan lukien pelastusveneharjoitukset, pelastusvenekapasiteetin lisääminen ja kansainvälisen jääpartion perustaminen valvomaan ja varoittamaan aluksia jäävuorista.
Titanicin uppoaminen on edelleen yksi historian tappavimmista rauhanajan merionnettomuuksista, ja se on koskettava muistutus turvallisuuden ja valmiuden tärkeydestä merellä.