Tässä on yhteenveto "Keväthiljaisuudesta":
1. Luonnon personifikaatio:Rossetti persoonallistaa luonnon "vihreäksi tytöksi", joka osoittaa inhimillisiä ominaisuuksia luonnolle.
2. Herääminen ja potentiaali:Puhuja näkee kevään heräämisen aikana, jota symboloivat kuvat "heräävistä kukista" ja "pesässä piilossa olevasta rastasta", mikä viittaa kevään mukana tulevan elämän ja potentiaalin uudelleen nousuun.
3. Valon symboliikka:Toistuva "valon" maininta runossa on toivon ja ilon symboli. Se merkitsee kirkkauden syntymistä talven pimeyden jälkeen.
4. Ohimenevä kauneus:Runo tunnustaa kauneuden ohimenevän luonteen ja vertaa kukkien lyhyttä kukintaa "helmeen, kastepisaraan, kadonneeseen kyyneleen". Tämä korostaa elämän ja hetkien ohikiitävää luonnetta.
5. Hyväksyminen ja rauhallisuus:Puhuja tulee toimeen elämän herkän ja ohikiitävän kauneuden kanssa. Tämä on ilmeistä sellaisissa linjoissa kuin "istun ja hengitän", mikä tarkoittaa hiljaisen hyväksynnän ja rauhan tunnetta luonnon ohimenemisen keskellä.
6. Juhla ja kiitollisuus:Huolimatta elämän ohikiitävän luonteen tunnustamisesta, runo juhlii myös elämän kauneutta. Puhuja ilmaisee kiitollisuutensa olemassaolon lahjasta, kuten näkyy riveistä "ja oi, tämä asiakehys/ näyttää minulle lapsen parasta rakkautta".
Kaiken kaikkiaan "Spring Quiet" on heijastava runo, joka vangitsee elämän kauneuden ja ohimenevyyden, rohkaisee lukijoita arvostamaan nykyisyyttä ja löytämään lohtua luonnon kiertokuluista ja omasta olemassaolostaan.