1. Esinesymboliikka: Näytelmäkirjailijat käyttävät jokapäiväisiä esineitä edustamaan abstrakteja ideoita tai käsitteitä. Esimerkiksi ruusu voi symboloida rakkautta tai kauneutta, peili voi edustaa itseheijastusta ja kello voi symboloida ajan kulumista. Näistä esineistä tulee näytelmäkirjailijan suunnittelemien merkityksien symbolisia ilmentymiä.
2. Hahmon symboliikka: Hahmoista voi tulla itse symboleja, jotka edustavat suurempia ideoita tai teemoja. Esimerkiksi hahmo nimeltä "Toivo" saattaa symboloida optimismia tai hahmo nimeltä "Villain" saattaa edustaa pahaa. Symboliset hahmot ilmentävät ja persoonallistavat tiettyjä piirteitä tai käsitteitä.
3. Toimintosymboliikka: Symbolisilla toimilla on merkittävä merkitys niiden kirjaimellisten vaikutusten lisäksi. Esimerkiksi suudelma voi tarkoittaa rakkautta, pettämistä tai läheisyyttä kontekstista riippuen. Symboliset teot toimivat vaikuttavina hetkinä, jotka resonoivat useilla tasoilla.
4. Symbolismin asettaminen: Tiettyihin paikkoihin sijoitetut draamat käyttävät usein näitä asetuksia symboloimaan tiettyjä tunnelmia tai teemoja. Kummitustalo voisi edustaa hahmon sisäistä myllerrystä, kun taas taistelukenttä voi symboloida konfliktia tai väkivaltaa. Asetuksissa on symbolista painoarvoa ja ne muokkaavat näytelmän yleistä tunnelmaa.
5. Värisymboliikka: Värit sisältävät symbolisia merkityksiä draamassa. Punainen voi symboloida intohimoa, vihaa tai vaaraa, kun taas sininen herättää seesteisyyttä, tyyneyttä tai surua. Pukuvalinnat, valaistus ja lavasteet sisältävät värisymboliikkaa parantamaan näytelmän emotionaalista vaikutusta ja syvempiä merkityksiä.
6. Äänen ja musiikin symboliikka: Taustaäänet ja musiikki voivat välittää symbolisia viestejä. Tikittävä kellon ääni voi luoda jännitystä, kun taas romanttinen melodia voi symboloida kukoistavaa romanssia. Ääni ja musiikki luovat mieleenpainuvia ilmapiiriä, jotka lisäävät näytelmän symbolista rikkautta.
Symbolit lisäävät draaman syvyyttä ja monimutkaisuutta kutsumalla yleisön tulkitsemaan ja yhdistämään kirjaimellisten toimien ja syvempien temaattisten merkityksien välisiä pisteitä. Ne aktivoivat mielikuvituksen ja mahdollistavat näytelmän monitasoisen ymmärtämisen.