1. Verbaalinen huumori :Shakespeare käyttää sanaleikkejä, sanaleikkejä ja nokkelaa dialogia luodakseen huumoria. Esimerkiksi, kun Demetrius hylkää Helenan, hän sanoo:"Olin mieluummin antanut sydämeni kivelle kuin antaa ruumiini naiselle."
2. Fyysinen komedia :Shakespeare käyttää slapstick-huumoria, väärää identiteettiä ja raikkauksia luodakseen fyysistä komediaa. Esimerkiksi kun Bottom muuttuu aasiksi, hän huutaa ja aiheuttaa hälinää muiden hahmojen kesken.
3. Hahmon omituisuudet :Shakespeare luo humoristisia hahmoja, joilla on liioiteltuja persoonallisuuksia ja omituuksia. Esimerkiksi Bottom, kutoja, on hämmentävä, itseään tärkeä hahmo, jonka temput tarjoavat koomista helpotusta.
4. Tilannehuumori :Shakespeare luo humoristisia tilanteita asettamalla hahmot odottamattomiin tai absurdeihin olosuhteisiin. Esimerkiksi kun rakastajat eksyvät metsään, he hämmentyvät identiteetistään ja kiintymyksistään, mikä johtaa koomisiin väärinkäsityksiin.
5. Ironia :Shakespeare käyttää ironiaa luodakseen huumoria. Esimerkiksi ystävien toistensa tavoittelu luo humoristisen kontrastin metsän kaaokseen ja hämmennykseen.
Kaiken kaikkiaan Shakespeare käyttää erilaisia komediatekniikoita näytöksessä 1, kohtaus 1 tarjotakseen koomista helpotusta ja keventääkseen näytelmän tunnelmaa.