Tästä syystä se on käännekohta:
* Hamletin vahvistus: Hamlet käyttää näytelmää testatakseen epäilyksensä Claudiuksen syyllisyydestä isänsä kuolemassa. Kuninkaan reaktio näytelmään vahvistaa Hamletin teorian antaen hänelle tarvitsemansa kiistattomat todisteet.
* Hamletin toiminta: Näytelmä toimii katalysaattorina Hamletin omille toimille. Hän on nyt päättänyt kostaa, vaikka hänen menetelmänsä ovat edelleen epäselviä.
* Tehon dynamiikan muutos: Näytelmä merkitsee muutosta näytelmän voimandynamiikassa. Hamlet ei ole enää vain surullinen poika, vaan mies, jolla on tietoa ja suunnitelmaa. Claudius puolestaan on nyt altistunut ja haavoittuvainen.
* traaginen kärjistyminen: Näytelmä merkitsee myös konfliktin traagista lisääntymistä. Claudius, joka pelkää altistumista, tulee armottomammiksi ja kuvaa Hamletia vastaan, mikä johtaa traagisten tapahtumien sarjaan, joka etenee jäljellä olevissa teoissa.
Vaikka "hiiren hiiren" tunnistetaan laajasti käännekohdeksi, muille kohtauksille voidaan esitellä muita väitteitä, kuten:
* Hamletin ensimmäinen yksinäinen (laki 1, kohtaus 2): Täällä Hamlet paljastaa ensin sisäisen taistelunsa ja kostohalunsa.
* Hamletin kohtaaminen aave (Act 1, kohtaus 5): Tämä hetki asettaa juonen liikkeelle, ja Hamlet on annettu kostoa.
* Hamletin tappaminen Poloniusta (laki 3, kohtaus 4): Tämä väkivallan teko merkitsee Hamletin luonteen muutosta ja käynnistää tapahtumaketjun, joka lopulta johtaa hänen omaan kuolemaansa.
Viime kädessä, vaikka "hiirenhiiren" on yleisimmin mainittu käännekohta, jokainen näistä hetkistä myötävaikuttaa näytelmän lisääntyvään jännitykseen ja tragediaan.