Tässä on esimerkki:
* Annemarie ei ymmärrä natsien täyttä vaaraa. Hän tietää, että he ovat pahoja, mutta hän ei täysin ymmärrä heidän julmuutensa laajuutta ja heidän kykyään riistää joltain henkensä. Tämä käy ilmi, kun hän kysyy äidiltään:"Miksi saksalaiset ovat niin ilkeitä?" (Luku 4). Hänen naiiviutensa luo jännitystä, koska lukija tietää siihen liittyvät vaarat, kun taas Annemarie on autuaan tietämätön. Tämä kontrasti pitää lukijan reunalla, pohtien, milloin hänen syyttömyytensä murtuu ja miten hän reagoi, kun se on.
Näin Annemarien rajallinen ymmärrys lisää jännitystä:
* Tietopuutteet: Annemarien ymmärryksen puute luo tietoaukkoja, joita lukija voi täyttää, mikä johtaa ennakointiin ja spekulaatioihin siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
* Väärä toivo: Hänen optimistinen näkökulmansa voi luoda tunteen väärästä toivosta, joka voidaan nopeasti murskata, mikä lisää jännitystä.
* Empatia ja yhteys: Lukijat ovat yhteydessä Annemarien viattomuuteen ja haavoittuvuuteen, jolloin panokset tuntuvat korkeammilta ja tarina emotionaalisesti latautuneemmalta.
* Epävarmuus tuloksesta: Annemarien rajallinen tieto tekee tarinan lopputuloksesta epävarman. Pystyykö hän auttamaan ystäväänsä vai jääkö hän ristituleen?
Kaiken kaikkiaan Annemarien epätäydellinen ymmärrys ympärillään olevista tapahtumista on ratkaiseva tekijä jännityksen luomisessa. Sen avulla lukija voi kokea tarinan omien silmiensä kautta, tuntea kohtaamansa pelon ja epävarmuuden, samalla kun hän on tietoinen tiedoista, joita hänellä ei ole. Tämä tiedon puute lisää lukijan sitoutumista ja pitää hänet istuimen reunalla loppuun asti.