Koko kertomuksen ajan Dante kohtaa erilaisia haasteita ja esteitä, jotka symboloivat ihmisten taisteluita, syntejä ja hyveitä. Laskeutuessaan helvetin syvyyksiin hän todistaa sielujen rangaistuksia, jotka ovat syyllistyneet erilaisiin rikkomuksiin himokkaista ja ahneista petollisiin ja petollisiin. Nämä kohtaamiset kohtaavat Danten moraalisia ongelmia ja pakottavat hänet pohtimaan omia toimiaan ja puutteitaan.
Kiirastulessa Dante käy läpi puhdistusprosessin kiipeäessään vuorelle kohti Paratiisia. Täällä hän tapaa sieluja, jotka tekevät parannuksen synneistään ja pyrkivät lunastukseen. Tämä valtakunta heijastaa Danten hengellisen kasvun ja muodonmuutoksen halua, kun hän yrittää voittaa inhimilliset heikkoutensa ja nousta kohti jumalallista armoa.
Lopulta konflikti saavuttaa huippunsa paratiisissa, jossa Dante kohtaa autuaallisen näyn, kokeen Jumalan suoran läsnäolon ja jumalallisen valaistumisen. Se symboloi hänen konfliktinsa ratkaisua ja maallisten kamppailujen ja rajoitusten ylittämistä.
Laajemmassa mittakaavassa jumalallinen näytelmä käsittelee myös teologisia ja filosofisia kysymyksiä, jotka liittyvät jumalalliseen oikeudenmukaisuuteen, lunastukseen, vapaaseen tahtoon sekä synnin ja hyveen luonteeseen. Nämä konfliktit kuvastavat Danten omaa tutkimusta ihmisluonnosta, moraalista sekä ihmiskunnan ja jumalallisen välisestä monimutkaisesta suhteesta.