Prinssi julistaa:"Minä olen kaiken heidän surunsa aiheuttaja, / taitamaton hallitukseni ja puolueen raivoni, / joka paremmin olisi säilyttänyt nämä kaksi."
Prinssi ymmärtää, että hänen riittämätön johtajuutensa ja kyvyttömyys hallita kahden perheen välistä väkivaltaista konfliktia mahdollisti olosuhteet, jotka johtivat Romeon ja Julian traagiseen kohtaloon. Hän syyttää itseään siitä, että hän on laiminlyönyt kansansa hyvinvoinnin ja antanut heidän yksityisten riitojensa nousta niin äärimmäiselle tasolle.
Avoimella vastuulla prinssi pyrkii myös palauttamaan rauhan ja harmonian jakautuneeseen kaupunkiin. Itsekritiikkinsä ja syyllisyytensä tunnustamisen avulla hän toivoo saavansa loppua Veronaa vaivanneen väkivallan ja vihamielisyyden kierteen.