Onneton rakkaus on näytelmän toistuva teema, sillä useat hahmot ovat rakastuneet johonkin, joka ei vastaa kiintymyksiinsä. Esimerkiksi Viola on rakastunut Duke Orsinoon, joka on rakastunut Oliviaan. Olivia puolestaan on rakastunut Cesarioon (joka on itse asiassa Viola valepuvussa). Tämä luo monimutkaisen onnettoman rakkauden verkon, joka ohjaa suuren osan näytelmän toiminnasta ja huumorista.
Väärä identiteetti on myös näytelmän keskeinen piirre. Viola naamioituu mieheksi nimeltä Cesario päästäkseen Orsinon palvelukseen. Tämä naamio johtaa lukuisiin väärinkäsityksiin ja komplikaatioihin, kun muut hahmot pitävät Violaa miehenä ja rakastuvat häneen. Virheellinen identiteetti luo myös Violalle mahdollisuuksia tarkkailla ja kommentoida muita hahmoja, mikä lisää näytelmän huumoria.
Kaiken kaikkiaan onneton rakkaus ja väärä identiteetti ovat kaksi keskeistä ominaisuutta, jotka lisäävät Twelfth Nightin huumoria ja monimutkaisuutta.