Tässä on joitain anekdootteja, jotka osoittavat hänen huumorintajunsa:
* Tarina corgista: Vieraillessaan maatilalla kuningatar oli tarkastamassa lampaita. Hän kysyi maanviljelijältä:"Onko sinulla lammaskoiria?" Maanviljelijä vastasi:"Kyllä, teidän Majesteettinne. Minulla on muutama." Kuningatar hymyili ja sanoi:"No, saatat haluta pitää ne poissa corgieni luota. He saattavat ajatella, että lampaat ovat vain suuria oravia."
* Diplomaattinen vastaus: Kun kuninkaallisen illallisen vieras valitti ruoasta, kuningatar vastasi:"Olen niin pahoillani. En tajunnut, ettet ollut tottunut syömään sormillasi."
* Leiskevä väkäs: Kun valokuvaaja kertoi hänelle aikovansa ottaa kuvan hänestä uudessa takissa, kuningatar tiettävästi vitsaili:"En ole varma, haluanko tulla nähdyksi tässä takissa. Se ei ole kovin imartelevaa."
* Röyhkeä huomautus: Vieraillessaan Royal Shakespeare Companyssa kuningatar esiteltiin näyttelijälle, joka oli näytellyt Hamletia. Hän kertoi:"Olen aina halunnut näytellä Hamletia, mutta pelkään, etten ole tarpeeksi pitkä."
Näiden anekdoottien lisäksi kuningattaren huumori ilmeni usein hänen käytöksensä ja kyvyssään olla yhteydessä ihmisiin henkilökohtaisella tasolla. Hänet tunnettiin lämpimästä hymystään, silmänpilkeestään ja kyvystään saada ihmiset rauhoittumaan.
Vaikka kuningatar Elizabeth II:lla oli epäilemättä vakava hahmo, hänellä oli myös leikkisä puoli. Hänen kuiva nokkeluutensa ja kykynsä nauraa itselleen olivat vain joitakin ominaisuuksia, jotka tekivät hänestä niin rakastetun brittien ja maailman keskuudessa.