1. Antiikinkreikkalainen teatteri (6. vuosisata eaa. – 3. vuosisata jKr.): Muinaista kreikkalaista teatteria pidetään laajalti teatterin syntymäpaikkana taiteena. Amfiteatterit rakennettiin Ateenaan ja Epidaurukseen kaltaisiin kaupunkeihin, joissa oli suuri ulkoilmalava ja puoliympyrän muotoiset istuimet yleisölle. Kreikkalaisia teattereita käytettiin dramaattisissa esityksissä, mukaan lukien tragediat ja komediat, ja niillä oli keskeinen rooli Kreikan uskonnollisessa ja kulttuurielämässä.
2. Roomalainen teatteri (3. vuosisata eaa. – 4. vuosisata jKr.): Roomalaiset omaksuivat kreikkalaisen teatteriperinteen ja laajensivat sitä. Roomalaiset teatterit olivat tyypillisesti suurempia ja taidokkaammin sisustettuja kuin kreikkalaiset teatterit. Niitä rakennettiin usein kaupunkeihin kaikkialla Rooman valtakunnassa, ja niitä käytettiin erilaisiin esityksiin, kuten näytelmiin, musiikkiin ja gladiaattorikilpailuihin.
3. Keskiaikainen teatteri (500-1400-luku): Keskiajalla teatteri sai uskonnollisemman luonteen. Mysteerinäytelmiä, ihmenäytelmiä ja moraalinäytelmiä esitettiin kirkoissa, yleisillä aukioilla ja kiltasaleissa. Näissä näytelmissä dramatisoitiin usein raamatullisia tarinoita tai opetettiin moraalia.
4. Renessanssiteatteri (1300-1600-luku): Renessanssin aikana kiinnostus klassista kreikkalaista ja roomalaista teatteria kohtaan heräsi. Teatteriryhmät alkoivat esittää maallisia näytelmiä, ja pysyviä teatterirakennuksia rakennettiin kaupunkeihin, kuten Lontooseen ja Pariisiin. Näytelmäkirjailijoiden, kuten William Shakespearen ja Christopher Marlowen, teokset merkitsivät modernin teatterin alkua.
5. 1700-luvun teatteri: 1700-luku toi oopperan suosion nousuun, ja oopperataloja rakennettiin suuriin kaupunkeihin ympäri Eurooppaa. Lisäksi syntyi uusia teatterin muotoja, kuten vaudeville ja pantomiimi.
6. 1800-luvun teatteri: 1800-luku oli teatterissa merkittävien muutosten ja kokeilujen aikaa. Realismista tuli hallitseva tyyli, ja näytelmäkirjailijat, kuten Henrik Ibsen ja Anton Chekhov, tutkivat teoksissaan sosiaalisia ja psykologisia teemoja. Myös uudet teatterimuodot, kuten musiikkiteatteri, saivat suosiota tänä aikana.
7. 1900-luvun teatteri: 1900-luvulla jatkuivat erilaiset teatterityylit ja -liikkeet, kuten modernismi, ekspressionismi ja absurdi. Näytelmäkirjailijat, kuten Samuel Beckett, Bertolt Brecht ja Tennessee Williams, haastoivat perinteiset teatterikäytännöt ja ylittivät dramaattisen tarinankerrontarajoja.
8. Nykyteatteri: Nykyteatteri kattaa laajan valikoiman tyylejä valtavirran kaupallisista tuotannoista kokeelliseen reunateatteriin. Teatterit sopeutuvat ja kehittyvät jatkuvasti ottamalla käyttöön uusia tekniikoita ja tutkimalla erilaisia ilmaisumuotoja.