1. Koko: Roomalaiset teatterit olivat tyypillisesti suurempia ja niihin mahtui enemmän katsojia kuin kreikkalaiset teatterit. Esimerkiksi Rooman Colosseumiin mahtui arviolta 50 000–80 000 katsojaa, kun taas Kreikan suurimmassa teatterissa, Epidauruksen teatterissa, oli istumapaikkoja noin 14 000 ihmistä.
2. Istuinjärjestely :Roomalaisissa teattereissa istuimet oli järjestetty puoliympyrän muotoisesti näyttämölle päin, mikä loi paremman akustiikan ja mukaansatempaavan katselukokemuksen yleisölle. Kreikkalaiset teatterit noudattavat usein pyöreämpää järjestelyä.
3. Muoto ja rakenne :Roomalaiset teatterit olivat rakenteellisesti monimutkaisempia, ja niissä oli kaarevia holveja, pylväitä ja tasoja, mikä lisäsi vakautta ja tukea suuremmille rakenteille. Kreikkalaiset teatterit sen sijaan olivat tyypillisesti yksinkertaisempia ja luottivat luonnollisiin rinteisiin.
4. Lava ja orkesteri: Roomalaisissa teattereissa oli korotettu näyttämö, joka tunnettiin nimellä "pulpitum", jossa näyttelijät esiintyivät. Kreikkalaisissa teattereissa esityksiin käytettiin orkesteria, lavan edessä olevaa pyöreää tilaa, ja itse lava oli matalampi ja vähemmän korostunut.
5. Taustat (Scaenae Frons): Roomalaisilla teattereilla oli monimutkaiset ja rikkaasti koristellut näyttämötaustat, joissa oli usein pylväitä, syvennyksiä ja patsaita. Kreikkalaiset teatterit luottivat taustallaan enemmän yksinkertaisiin puurakenteisiin.
6. Koneet ja lavaefektit: Roomalaiset teatterit käyttivät laajasti näyttämökoneistoa, mukaan lukien sulkuovet, hissit ja erikoistehosteet esityksen parantamiseksi. Kreikkalaiset teatterit keskittyivät enemmän itse dramaattisiin esityksiin kuin taidokkaaseen lavastukseen.
7. Toiminto: Vaikka sekä kreikkalaisia että roomalaisia teattereita käytettiin dramaattisiin esityksiin, roomalaisissa teattereissa järjestettiin myös enemmän erilaisia tapahtumia, mukaan lukien gladiaattorikilpailut, eläintaistelut, julkiset teloitukset ja veteen liittyvät näytökset.
8. Arkkitehtoninen perintö :Roomalaiset teatterit olivat vaikutusvaltaisempia, ja niiden suunnitteluelementit sisällytettiin myöhemmin teattereihin, jotka rakennettiin koko Rooman valtakunnan ja sen entisille alueille sekä myöhemmillä historiallisilla jaksoilla. Kreikkalaisilla teattereilla oli perustavanlaatuinen vaikutus eurooppalaisen teatterin kehitykseen, mutta niiden suora vaikutus suunnitteluun ja sitä seuraaviin teattereihin oli rajallisempi.
Nämä ovat joitain tärkeimmistä eroista roomalaisten ja kreikkalaisten teattereiden välillä, mikä heijastelee antiikin maailman erilaisia kulttuurisia, sosiaalisia ja arkkitehtonisia kehityskulkuja.